Valtuuston syyskausi käynnistyi uudella aloitteella: lisää monipuolisia niittylajien elinympäristöjä Espooseen

Valtuuston syyskausi käynnistyi maanantaina 17.8. etäkokouksella. Jätimme yhdessä valtuutettu, kansanedustaja Tiina Elon sekä 24 muun allekirjoittajan kanssa alla olevan aloitteen, jonka pitäisi tulla valtuuston käsittelyyn puolen vuoden kuluessa.

Työni niittyjen puolesta on alkanut jo aiemmin. Vuoden 2020 budjettiin lisättiin 100 000 euron määräraha luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Tämän taustalla oli mm. tekemäni raha-asia-aloite Espoon niittyjen ja perinnebiotooppien hoitamisesta. Lisäksi syksyllä 2017 tein aloitteen Espoon viherkattosuunnitelman laatimisesta; pikipeitteisten kerrostalokattojen tilalla voisi olla myös pieniä niittyjä!

Valtuustoaloite niittylajien elinympäristöjen lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi Espoossa

Niityt ovat kasvi- ja hyönteislajistoltaan usein hyvin monimuotoisia ja niiden lajistoon kuuluu useita uhanalaisia lajeja. Kaikki perinnebiotooppien luontotyypit ovat Suomessa uhanalaisia ja maamme uhanalaisista lajeista 31 prosenttia eli elää ensisijaisesti perinnebiotoopeilla.

Samaan aikaan erityisesti pölyttäjähyönteisten vähentyminen on huolestuttanut maailmanlaajuisesti. Valmisteilla olevan kansallisen pölyttäjästrategian tavoitteena on ehkäistä ja pysäyttää pölyttäjähyönteisten monimuotoisuuden ja määrän väheneminen, kääntää kehityssuunta myönteiseksi ja siten turvata pölyttäjien tuottamien ekosysteemipalvelujen jatkuminen Suomessa.

Niittylajien uhanalaistumisen myötä kaupunkialueiden niittyjen ja muiden avoimien biotooppien merkitys luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden ylläpitäjinä on kasvanut. Alkuperäisten vaalittavien perinneympäristöjen lisäksi voidaan luoda uusia niittylajeille sopivia elinympäristöjä.

Tienpientareet ja meluvallit voivat toimia merkittävinä elinympäristöinä uhanalaistuville perinneympäristöjen lajeille. Uusia niittyjen perustamiseen sopivia kohteita voivat olla myös rakennusten ja rakenteiden katot, joissa olosuhteet ovat usein suotuisat paahteisuutta suosiville keto- ja niittykasveille. Luonnonmukaisten hulevesiaiheiden suunnittelussa voidaan hyödyntää kosteikko- ja rantakasveja ja luoda näin tulvaniittyjen kaltaisia biotooppeja. Nurmena hoidettavien alueiden korvaaminen vähemmän hoitoa tarvitsevilla niityillä tuo myös kustannussäästöjä.

Espoo-tarinassa valtuustokauden tavoitteeksi on asetettu, että kaupungin kasvaessa huolehditaan luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Tämän tavoitteen toteutuminen edellyttää monimuotoisten niittylajien elinympäristöjen vahvistamista eri puolilla kaupunkia. Huomiota on kiinnitettävä myös luonto- ja niittyalueiden kytkeytyneisyyden parantamiseen.

Kaupunkitekniikan keskuksessa on parhaillaan käynnissä Niittyjen ja avointen alueiden ohjelma. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Niittyjen ja avointen alueiden ohjelmassa sekä muussa työssä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi:

– lisätään merkittävästi niittylajistolle sopivien biotooppien määrää, monimuotoisuutta ja kytkeytyneisyyttä

– otetaan käyttöön laajasti eri toimenpiteitä niittyjen määrän kasvattamiseksi ja niittylajiston elinympäristöjen monipuolistamiseksi

– niittyjen sekä niittylajiston määrän ja monimuotoisuuden kasvattamiselle asetetaan mitattavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet, joita seurataan

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s