Kun katsoo asemakaavakarttaa ja maakuntakarttaa ja vertaa niitä ekologisen yhteyden näyttävään karttaan, on vaikea olla huomaamatta, miten jo nykyisellään erittäin heikosti toimiva, jatkuvasti heikennetty ja merkittävää parannusta vaativa yhteys heikkenisi Masalankujan kaavoituksen toteutuessa jälleen kerran ja ehkä katkeaisi lopullisesti.
Mielipide: Tapiolan jalankulkureitit on saatettava kuntoon
Etelätuulentien ja Pohjantien jalankulkuyhteydet edustavat autokaupunkia, jäännettä 1970-luvulta, jolloin tämä Tapiolan osa oli leveitä autoteitä lukuunottamatta pääosin rakentamaton. Puutarhakaupungin pitäisi vuonna 2026 pystyä tarjoamaan parempia mahdollisuuksia jalankululle.
Kyytimäen kaava vaarantaa Espoon tärkeimmän ekologisen yhteyden, mutta päättäjien enemmistöä ei kiinnosta
On murheellista, että kaupunki on teettänyt luontoselvityksiä, saanut kaavasta luontolausunnot, kartoittanut ekologisia yhteyksiä ja tietää niiden katkoskohdat samoin kuin sen, että niitä pitäisi korjata, mutta silti päättää Kyytimäen kaavaa edistämällä heikentää yhteyttä – vieläpä luontoverkoston kannalta ehkä kaikkein kriittisimmällä alueella Espoossa.
Miten käy Brändholmin?
Tvijälpin säästäminen rakentamiselta näyttää kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen jälkeen kohtalaisen hyvältä. Valitetttavasti samassa kokouksessa huhtikuussa 2026 saatettiin sinetöidä Brändholmin kohtalo: saaren tiivis rakentaminen tunnetuista, osin jopa Tvijälpiä merkittävämmistä luontoarvoista huolimatta.
Valtuustoaloite tervapääskyjen pesäpaikkojen turvaamisesta kaavoituksessa
Tervapääskyjen pesimäkannan vähenemiselle lienee useita syitä, joista pesäpaikkojen puute on yksi. Siihen on myös hyvin helppoa vaikuttaa paikallisesti varmistamalla, että asemakaavoituksessa edellytettäisiin uusiin rakennuksiin, etenkin kerrostaloihin ja toimistorakennuksiin, asetettavia tekopesiä.
Risto Nevanlinna 