Valtuustopuhe ekologisesta ennallistamisesta

Yksi esimerkki, joka on lähellä sydäntä: Finnoon lintukosteikkoon kuuluva Nuottasalmenniitty on kasvamassa umpeen, kun sen laidunkäyttö on päättynyt, eivätkä hevoset enää pidä kurissa niityn kasvillisuutta. Nuottasalmenniitty on ollut yksi harvoja laidunnettuja perinnebiotooppeja Espoossa ja se on arvoniitty, joka on aikanaan houkutellut esimerkiksi kahlaajalintuja, mutta ei enää vuosikausiin. Niitylle on laadittu hoitosuunnitelma vuonna 2022, mutta siitä huolimatta sen tilaa ei ole vielä parannettu ennallistamalla.

Tapaus Masalankuja ja maakunnallisesti tärkeän ekologisen yhteyden heikentäminen (taas)

Kun katsoo asemakaavakarttaa ja maakuntakarttaa ja vertaa niitä ekologisen yhteyden näyttävään karttaan, on vaikea olla huomaamatta, miten jo nykyisellään erittäin heikosti toimiva, jatkuvasti heikennetty ja merkittävää parannusta vaativa yhteys heikkenisi Masalankujan kaavoituksen toteutuessa jälleen kerran ja ehkä katkeaisi lopullisesti.

Kyytimäen kaava vaarantaa Espoon tärkeimmän ekologisen yhteyden, mutta päättäjien enemmistöä ei kiinnosta

On murheellista, että kaupunki on teettänyt luontoselvityksiä, saanut kaavasta luontolausunnot, kartoittanut ekologisia yhteyksiä ja tietää niiden katkoskohdat samoin kuin sen, että niitä pitäisi korjata, mutta silti päättää Kyytimäen kaavaa edistämällä heikentää yhteyttä – vieläpä luontoverkoston kannalta ehkä kaikkein kriittisimmällä alueella Espoossa.