Etelätuulentien ja Pohjantien jalankulkuyhteydet edustavat autokaupunkia, jäännettä 1970-luvulta, jolloin tämä Tapiolan osa oli leveitä autoteitä lukuunottamatta pääosin rakentamaton. Puutarhakaupungin pitäisi vuonna 2026 pystyä tarjoamaan parempia mahdollisuuksia jalankululle.
Kyytimäen kaava vaarantaa Espoon tärkeimmän ekologisen yhteyden, mutta päättäjien enemmistöä ei kiinnosta
On murheellista, että kaupunki on teettänyt luontoselvityksiä, saanut kaavasta luontolausunnot, kartoittanut ekologisia yhteyksiä ja tietää niiden katkoskohdat samoin kuin sen, että niitä pitäisi korjata, mutta silti päättää Kyytimäen kaavaa edistämällä heikentää yhteyttä – vieläpä luontoverkoston kannalta ehkä kaikkein kriittisimmällä alueella Espoossa.
Miten käy Brändholmin?
Tvijälpin säästäminen rakentamiselta näyttää kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen jälkeen kohtalaisen hyvältä. Valitetttavasti samassa kokouksessa huhtikuussa 2026 saatettiin sinetöidä Brändholmin kohtalo: saaren tiivis rakentaminen tunnetuista, osin jopa Tvijälpiä merkittävämmistä luontoarvoista huolimatta.
Valtuustoaloite tervapääskyjen pesäpaikkojen turvaamisesta kaavoituksessa
Tervapääskyjen pesimäkannan vähenemiselle lienee useita syitä, joista pesäpaikkojen puute on yksi. Siihen on myös hyvin helppoa vaikuttaa paikallisesti varmistamalla, että asemakaavoituksessa edellytettäisiin uusiin rakennuksiin, etenkin kerrostaloihin ja toimistorakennuksiin, asetettavia tekopesiä.
Valtuustopuhe Kyytimäen asemakaavasta
Valtuusto päätti hyväksyä Kauklahden Näkinmetsää nakertavan Kyytimäen asemakaavan. Esitin kaavan hylkäämistä, mutta valtuuston enemmistö päätti toisin: 44 valtuutettua äänesti kaavan puolesta, 25 hylkäämisen puolesta ja 6 tyhjää. Huomionarvoista on, että kokoomus, SDP ja RKP äänestivät Kyytimäen rakentamisen puolesta yksimielisesti tai lähes yksimielisesti.
Risto Nevanlinna 