Helsingin Sanomien uutisoima tutkimushanke kaupunkivihreän hiilensidonnasta tuo esille, että soveltuvilla alueilla nurmikkoja voitaisiin muuttaa niityiksi, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta parempi vaihtoehto.

”Myös kaupunkivihreä on nielu, ja sen tehoa voi nostaa. Meidän on hyvä ymmärtää, että hiilinieluja on muuallakin kuin metsissä”, sanoo Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki Hesarin jutussa.

Monitieteellisessä CO-CARBON-tutkimushankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Kööpenhaminan yliopisto.

Espoossa Vihreät ovat aktiivisia niittyjen puolustajia. Tein syksyllä 2020 yhdessä Tiina Elon kanssa valtuustoaloitteen niittylajien elinympäristöjen lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi Espoossa ja sitä ennen niittyjen ja perinnebiotooppien hoitamisesta talousarvioaloitteen, joka poiki myöhemmin talousarvioneuvotteluissa 100 000 euron määrärahan luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.

Kirjoitimme aloitteessa mm. näin: ”Niittylajien uhanalaistumisen myötä kaupunkialueiden niittyjen ja muiden avoimien biotooppien merkitys luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden ylläpitäjinä on kasvanut. Alkuperäisten vaalittavien perinneympäristöjen lisäksi voidaan luoda uusia niittylajeille sopivia elinympäristöjä.”

Halusimme valtuustoaloitteellamme paitsi saada kaupungin toimintatapoihin muutosta ja tehdä niittyjen merkitystä näkyväksi myös tukea tekeillä ollutta niittyjen ja avointen alueiden toimenpideohjelmaa, joka on sittemmin valmistunut (PDF).

Espoossa olisi metrovyöhykettä myöten paljon mahdollisuuksia toteuttaa ekologista verkostoa palvelevia monimuotoisia niittyjä, jotka auttaisivat nykyistä paremmin myös hiilensidonnassa. Esimerkiksi Tapiolassa sopivia kohteita voisivat olla Leimuniitty ja Silkkiniitty, joita voisi ainakin osaksi muuttaa apeasta, karrelle palavasta nurmipalttoosta kohti elävää niittymaisemaa.

CO-CARBON-tutkimushanke on todella kiinnostava, ja toivon, että sen yhteydessä annetut politiikkasuositukset alkaisivat näkyä Espoossa. Hesarin uutisen mukaan kolmen ensimmäisen tutkimusvuoden aikana on jo saatu selville, että nurmipeitteisille alueille varastoituu noin puolet siitä hiilimäärästä, minkä puut sitovat – se ei ole aivan vähän.

”Seuraavaksi kannattaa miettiä, miten nurmikenttiä saadaan paremmiksi luonnon monimuotoisuuden kannalta. Kasvivalinnoilla on suuri merkitys”, sanoo professori Hautamäki Helsingin Sanomissa.

• Hiilensidonta
• Kaupunkisuunnittelu
• kaupunkivihreä
• Niityt