Kirjoittaja: ristonevanlinna

Valtuustopuhe lajikadon ja uhanalaisuuskehityksen hillitsemisestä Espoossa

Valtuustopuhe lajikadon ja uhanalaisuuskehityksen hillitsemisestä Espoossa

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospanellin eli IPCC:n elokuussa julkistetun raportin keskeinen viesti kuuluu: jos haluamme rajoittaa ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen, fossiilisten päästövähennysten lisäksi myös metsä- ja maataloudessa ja muussa maankäytössä on saavutettava merkittäviä päästövähennyksiä. Viime keväänä julkistetun kansainvälisen luontopaneelin raportin pääviesti on puolestaan se, että lajikato etenee hälyttävällä vauhdilla. Käsillä oleva sukupuuttoaalto eroaa aikaisemmin maailmanhistoriassa tapahtuneista sukupuuttoaalloista siten, … Jatka lukemista Valtuustopuhe lajikadon ja uhanalaisuuskehityksen hillitsemisestä Espoossa

IPCC ja Espoo

IPCC ja Espoo

Olin tänään paikalla Helsingin Tiedekulmassa, kun siellä julkistettiin uusi maankäyttöön pureutuva IPCC-raportti. Sen pääviesti on, että fossiilisten päästövähennysten lisäksi myös metsä- ja maataloudessa ja muussa maankäytössä on saavutettava suuria päästövähennyksiä, mikäli ilmaston lämpeneminen aiotaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi ruoantuotannon tehokkuuden kasvattamista, ruokavalion muutosta selvästi enemmän kasvispainotteiseksi, ruokahävikin vähentämistä, maaperän orgaanisen hiilen lisäämistä, … Jatka lukemista IPCC ja Espoo

Valtuustokysymys lajikadon ja uhanalaisuuskehityksen hillitsemisestä

Jätin kaupunginvaltuuston kokouksessa 29.4.2019 seuraavan valtuustokysymyksen, joka sai lisäkseni 26 allekirjoitusta: Valtuustokysymys lajikadon ja uhanalaisuuskehityksen hillitsemisestä Maaliskuussa julkistettu uhanalaisuusarviointi paljasti suomalaisen luonnon hälyttävän huonon ja edellisestä uhanalaisuusarvioinnista vielä paljon heikentyneen tilan. Lajikato on entisestään kiihtynyt ja yhä useampi eliölaji luokitellaan nyt uhanalaiseksi. Yksittäisten lajien lisäksi uhattuna ovat myös alueelliset luontotyypit erilaisista rannikkoalueista niittyihin, soihin ja … Jatka lukemista Valtuustokysymys lajikadon ja uhanalaisuuskehityksen hillitsemisestä

Väite ratikkaliikenteen ”vanhentuneisuudesta” on puppua

Väite siitä, että raitiotieliikenne olisi vanhentunut joukkoliikenteen muoto, pulpahtaa aina toisinaan pinnalle. Espoossa on sekä kaupunginvaltuustossa että kaupunginhallituksessa perusteltu raidetta vastustavia näkemyksiä näin. Väitteessä on yksi vika: se ei ole totta. Likimain kaikkialla Euroopassa rakennetaan lisää raitioteitä, koska ne palvelevat joukkoliikenteen käyttäjiä loistavasti. Muutamia esimerkkejä: Tukholman metroverkosto on tunnetusti laaja. Raitiotiet lakkautettiin siellä vuonna 1967, … Jatka lukemista Väite ratikkaliikenteen ”vanhentuneisuudesta” on puppua

Lisää rahaa Espoon niittyjen ja perinnebiotooppien hoitoon

Kaupunginvaltuutetuilla on mahdollisuus tehdä ns. raha-asia-aloitteita tulevan vuoden talousarvioon. Näitä aloitteita käsitellään talousarvioneuvotteluissa, jossa ne joko tulevat hyväksytyiksi tai hylätyiksi, eli rahaa myönnetään tai ei myönnetä. Olen tehnyt aiemmin tällaisen aloitteen Suvisaariston Bergöön rakennettavasta lintutornista. Se on edennyt hitaasti mutta hyvin: tornia alettaneen vihdoin rakentaa tänä vuonna. Viime vuonna tein myöskin hyväksytyn aloitteen huonokuntoisen Loojärven … Jatka lukemista Lisää rahaa Espoon niittyjen ja perinnebiotooppien hoitoon

Valtuustoaloite Keskuspuiston laajentamisesta

Tein helmikuussa kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen Espoon Keskuspuiston laajentamisesta yhdessä Tiina Elon ja 27 muun allekirjoittajan kanssa. Aloite kuuluu seuraavasti: Espoon Keskuspuisto on eteläisen Espoon laajin yhtenäinen metsäalue. Se on lukemattomille espoolaisille tärkeä virkistyskohde sekä monipuolinen ja merkittävä luontoalue, johon kuuluu myös useita suojelualueita. Keskuspuiston merkitys ekosysteemipalveluita tarjoavana luonto- ja virkistyskohteena korostuu kaupungin kasvun painottuessa yhä voimakkaammin … Jatka lukemista Valtuustoaloite Keskuspuiston laajentamisesta

”Kestävä rakentaminen” Karhusaareen voi olla mahdotonta

Espoon Karhusaareen suunniteltu Lastenmaailma-rakennushanke on kerännyt paljon mediahuomiota ja herättänyt keskustelua siitä, onko Karhusaari sovelias paikka rakentamiselle ja suurien ihmisjoukkojen houkuttelemiselle. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (24.1.2019) asia muotoiltiin näin: ”Karhusaaren kohdalla on aiheellista kysyä, miten alueen luonto ja suojellut rakennukset kestäisivät kaavaillut noin 600 000 vuotuista kävijää ja onko tavoite realistinen.” Lastenmaailma sai Espoon kaupungilta suunnitteluvarauksen … Jatka lukemista ”Kestävä rakentaminen” Karhusaareen voi olla mahdotonta