Espoosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä; valtuustoaloite viherkatoista

Espoosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä; valtuustoaloite viherkatoista

valtuusto_110917
Vihreät valtuutetut Rauli Virtanen, Ekim Özdemir ja Risto Nevanlinna valtuustossa 11.9. Kuvan otti kollegamme Pinja Nieminen.

Eilisessä kokouksessa kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden Espoo-tarinan eli kaupungin strategian.

Paperille kertyi paljon tärkeitä kirjauksia – visiota ja konkretiaa. Kenties suurinta kunnianhimoa edustaa Espoon tavoite saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Luontokirjauksetkin olivat sangen tyydyttäviä: huolehditaan luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä, laaditaan luonnonsuojelun toimenpiteet ja toteutetaan vesiensuojeluohjelma sekä selvitetään mahdollisuuksia täydentää luonnonsuojeluverkostoa alueellisesti ja laadullisesti.

Pyrkimys on myös päästä tyystin eroon koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmista.

Klassinen ideologinen “taisto” koettiin, kun valtuusto äänesti veroprosentista: Vihreät, SDP ja Vasemmistoliitto kannattivat hyvin maltillista korotusta 18,25 prosenttiin, mutta muut vastustivat ja veroprosentti säilyi ennallaan 18 prosentissa.

Synkkä yksityiskohta: perussuomalaiset halusivat poistaa strategiasta maininnan ”kulttuurisesti moninaisesta” Espoosta sekä esimerkiksi kirjauksen siitä, että myös maahanmuuttajien työllisyyden kasvuun kiinnitettäisiin huomiota, nuorten ja korkeakoulutettujen ohella.

Espoo-tarinan tavoitteisiin kirjattiin myös tiiviin ja korkean rakentamisen edistäminen raideyhteyksien varrella. Tiiviys on hyvä, korkea ei välttämättä, sillä nykyisellä liian tiukalla autopaikkanormilla korkea rakentaminen ei välttämättä tarkoita järin tiivistä.

Tähän liittyen valtuutettu Juhani Kähärän yhden hengen liberaaliryhmältä tuli toivomus siitä, että “tiiviimmän kaupunkirakenteen mahdollistamiseksi” joustetaan pysäköintipaikkojen laskentaohjeesta hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä. Kannatin lyhyessä puheenvuorossa tätä toivomusta, joka sitten äänestyksen jälkeen hyväksyttiin.

Tämä oli hienoinen yllätys. Toivomuksessa mainitusta markkinaehtoisuudesta huolimatta se sai taakseen vain fraktion markkinatalouspuolueen valtuutetuista, joista osa kannatti, osa vastusti, enemmistö äänesti tyhjää – ja neljä kokoomusvaltuutettua ei äänestänyt lainkaan.

Valtuuston kokoukset voi katsoa suorana verkossa. Taltio löytyy pian täältä.

***

Keräsin valtuuston kokouksen aikana nimiä valtuustoaloitteeseen viherkattorakentamisen edistämiseksi. Aloitteeni sai mukavasti allekirjoittajia, muistini mukaan ainakin 35!

Valtuustoaloite Espoon viherkattosuunnitelman laatimiseksi 11.9.2017

Viherkattoja rakentamalla voidaan tukea useita Espoon strategisia tavoitteita koskien mm. asuinympäristön viihtyisyyttä, vesiensuojelua sekä ilmaston- ja ilmansuojelua. Näihin seikkoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun Espoon kaupunkirakenne tiivistyy asukasmäärän kasvaessa. Vesiensuojeluohjelman toteuttaminen on yksi uuden Espoo-tarinan toimenpiteistä.

Espoolta kuitenkin puuttuu viherkattojen kaavoittamista ja rakentamista edistävä suunnitelma. Viherkatoista löytyy mainintoja kaupunkirakennetta täydentävien asemakaavojen yhteydessä mm. Karakalliossa, Saunalahdessa ja Soukassa, mutta viherkattojen rakentaminen ei toistaiseksi ole valtavirtaa.

Viherkattostrategia antaisi kaavoittajille selkeät tavoitteet viherkattojen suunnitteluun sekä ohjaisi etsimään parhaita, Suomen ilmasto-olosuhteisiin sopivia ratkaisuja.

Ilmatieteen laitoksen tekemän raportin (2013) mukaan viherkattojen hyötyjä ovat mm. kattopinnan pidentynyt käyttöikä, energiansäästö paremman eristävyyden ja viilentävän vaikutuksen ansiosta, hulevesien imeytyminen ja hulevesipiikkien hallinta sekä ilmanlaadun paraneminen. Ilmatieteen laitoksen selvityksen mukaan viherkattojen tuottamat yksityiset ja julkiset hyödyt yhteen laskien viherkattojen voidaan osoittaa olevan hyödyllinen investointi.

Kaupunkivihreä tasaa lämpötiloja ja ehkäisee urbaanien alueiden lämpösaarekeilmiötä. Runsaasti kasvillisuutta sisältävät viherkatot voivat sitoa pienhiukkasia ja parantaa ilman laatua. Viherkatoilla voidaan lieventää ilmaston ääri-ilmiöiden aiheuttamia haittoja paikallisesti, sillä kasvit imevät runsaasti kosteutta ja viivyttävät veden siirtymistä sadevesijärjestelmään.

Viherkatot voivat toimia pienimuotoisina hiilinieluina. Vaikka tämä vaikutus lienee vähäinen, se on silti yksi keino muiden joukossa, kun Espoo tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä ja etsii keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Me allekirjoittaneet esitämme valtuustoaloitteena, että Espoon kaupunki laatii viherkattosuunnitelman.

Viherkattosuunnitelmassa pitää selvittää, miten viherkattorakentamista voidaan parhaiten edistää mm. asemakaavoituksen, tontinluovutuksen ja viherkattojen koerakentamisen avulla.

Suurin potentiaali viherkattojen hyödyntämisessä on kerrostalovaltaisessa uudisrakentamisessa. Suunnitelmaan on hyvä ottaa mukaan myös viherkannet, viherseinät sekä kansi- ja kattopuutarhat.

Risto Nevanlinna

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s