Harmaakallion ulkoilureitti tarvitsee aikalisän

Harmaakallion ulkoilureitti tarvitsee aikalisän

Jätin kesäkuussa 2016 valtuustoaloitteen uusien luonnonsuojelualueiden perustamisesta Espoon Keskuspuistoon.

Aloite sai suuren suosion, ja elokuun lopulla kaupunginhallitus hyväksyi aloitteeni pohjalta tehdyt suojelualueiden rajaukset: Keskuspuiston itäisessä osassa Mössenkärrin metsälampi (8,5 hehtaaria) ja Lillträskin suo (13,1 ha) ja läntisessä osassa Harmaakallio (50,8 ha). Viimeisen nuijaniskun antaa ELY-keskus ilmeisesti marraskuussa ja sen jälkeen näillä kolmella kohteella on luonnonsuojelualueen status.

Ne ovat Espoon luontolahja 100-vuotiaalle Suomelle.

Mutta: Nyt kaupunki aikoo raivata Harmaakallion luonnonsuojelualueen lävitse ja halki yli kilometrin mittaisen ja kolme metriä leveän ulkoilureitin, joka valaistaan. Samalla harvennetaan ympäröivää puustoa, eli käytännössä reitin läheisyydestä kaadetaan esimerkiksi lahopuut (vaikka juuri ne pitäisi luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaina ehdottomasti säilyttää). Kaadettavat ja säästettävät puut on jo merkitty maastoon.

Espoon viime vuosina toteuttamat ulkoilureitit näyttävät metsässä leveiltä valtaväyliltä, ja valitettavasti myös Harmaakallion suunnitelmat uhkaavat tuottaa tällaisen lopputuloksen: metsän tuntu häviää, maisema muuttuu ja luontoarvot vähenevät.

Kaupungilla on lupa toteuttaa ulkoilureitti Harmaakallioon. Rauhoitusmääräyksissä todetaan näin: ”Alueen halki kulkee melko uusi ulkoilureitti, jonka ylläpito huomioidaan rauhoitusmääräyksissä. Myös jo suunniteltu, kulkua ohjaava Vanttila-Latokaski -ulkoilureitti voidaan mahdollistaa luonnonympäristöä säästäen toteutettuna.”

Ongelman ydin on, että mikään ei viittaa siihen, että toteutus säästäisi luonnonympäristöä. Mutta koska reitti oli suunniteltu jo ennen päätöstä alueen suojelusta, suunnitelmia ei ole nähty tarpeelliseksi muuttaa, vastoin monien poliittisten päättäjien, aktiivisten asukkaiden sekä luonnonsuojeluväen pyyntöjä.

Harmaakallion suojelualueelle linjatulla reitillä on jo käyty napsimassa pieniä puita kumoon käsipelillä. Metsälle ei vielä ole tapahtunut suurta vahinkoa. Seuraavaksi, ilmeisesti talven aikana, kuvaan astuvat metsätyökoneet.

Jotta näin ei tapahtuisi, kaupungin on otettava aikalisä ja suunniteltava koko reitti uudestaan rauhoitusmääräyksen hengen mukaisesti, esitettyä kapeampana ja valaisemattomana ja siten, että yhtään ylimääräistä puunkaatoa ei tehdä.

PÄIVITYS 16.10. klo 9.30: Helsingin Sanomat kävi tekemässä jutun Harmaakalliosta.

 

3 vastausta artikkeliin “Harmaakallion ulkoilureitti tarvitsee aikalisän

  1. Positiivista: on upeata, että luonnonsuojelualueita perustetaan myös meillä Espoossa. Harvoin näin suuressa kaupungissa on kävelymatkan päässä oikeata metsäluontoa. Tämä on asia, mitä meidän espoolaisten kannattaa kyllä nostaa esille ja arvostaa.

    Mutta tämä ajatus metrejä leveästä ulkoilureitistä on täysin käsittämätön. Onko tätä oikeasti kysytty alueen asukkailta eli onko tälle oikeasti tarvetta? Espoon ympäristöyhdistyksen Marko Takanen toteaa myös Helsingin Sanomissa 17.10., ettei hän näe esteettömälle yhteydelle Vanttilan ja Tillinmäen välillä erityistä tarvetta. Alueet ovat eri koulupiirejä ja väli ei ole työmatkapyöräilyn kannalta houkuttelevaa jatkoyhteyksien eikä maaston mäkisyyden puolesta. Toisekseen Vanttilasta pääsee jo Tillinmäkeen ulkoilureittejä pitkin ja valaistus taitaa puuttua (?) enää pieneltä pätkältä Vuoripirtinpolkua, jonka pää on suoraan Tillinmäessä.

    Harmaakallio on hieno paikka monine luonnonpolkuineen ja kallioineen. Jo joitakin vuosia aiemmin alueella on menetetty luonnonpolkuja sekä metsää järjettömän(kin) leveiden ulkoilu-urien alle ja aluetta on muutenkin nakerrettu Tillinmäen suunnalta. Olen liikkunut alueen metsäpoluilla jo yli 10 vuoden ajan maastopyörällä ympärivuotisesti, joten olen nähnyt, miten alue on muuttunut ja miten alueella on liikuttu.

    Mielestäni aiemmista alueella tapahtuneista ylilyönneistä hyvä esimerkki on nuo hiihtäjiä varten tehdyt omat uransa Harmaakallion länsi- ja pohjoispuolella. Esim. viimeisenä parina talvena noita hiihtouria tuskin pääsi kukaan hyödyntämään kertaakaan, koska kelit olivat mitä olivat. Tuollaisten 10 – 11 kk vuodesta käyttämättä olevien urien alta ei kannata metsää kaataa. Samalla tavalla pitää uutta reittiä ajatella: jos ei kysyntää / aitoa tarvetta, älkää rakentako turhaan.

    Ja niin, ennen kuin hiihtäjät harmistuvat aiemmasta kommentistani, niin tämä ei ollut kannanotto lajia kohtaan, vaan kaupunkimme ylilyöntejä kohtaan. Hiihto on hieno laji ja en missään nimessä vastusta ihmisten liikkumista, vaan pikemminkin haluan kannustaa kaikkia nauttimaan aidosti näistä Tillinmäki-Vanttila-Kauklahti-Latokasken alueella olevista metsistä.

    Tehkää siis nämä urat jonnekin muualle, mutta älkää tuhotko tällaisia hienoja paikkoja. Sekä kävelijät että maastopyöräilijät varmasti arvostavat sitä, ettei luontoalueille tai luonnonpolkujen päälle vedetä tällaisia moottoriteitä. Surullista ja vastuutonta tällainen. Houkutellaan ihmisiä mieluummin oikeille luonnonpoluille nautiskelemaan.

    Tykkää

  2. Erinomainen kirjoitus! Minulle on kerrottu, että varsinaista asukastilaisuutta ei ole pidetty eli ne, joita reitti kenties eniten koskettaa (lähiseudun asukkaat) eivät siis olisi päässeet kertomaan mielipidettään. Olen samaa mieltä siitä, että nykyinen reitti on aivan liian leveä, ja niin on tämä suunniteltukin. Yritän vielä vaikuttaa siihen, että suunnitelmiin tulisi muutos.

    Tykkää

    1. Ja tarkennetaan vielä eli kommenttini koskee kaupunkimme mahdollisia ylilyöntejä tämän asian suhteen. Vielä tuolla ei siis ole kuin pienempiä puita kaadettuna, kuten Ristokin toteaa. Ja toivon, että kaatamiset jäävätkin tähän.

      Mitä kirjoituksessani mainitsemaan laajempaan alueeseen tulee, niin meillä on iso potentiaali hyödyntämättä näissä lähimetsissä, ei pelkästään Harmaakalliolla. Ja en minä pistä pahakseni, jos metsäluontoa kunnioittaen käydään hoitamassa tai siistimässä esimerkiksi alueen luonnonpolkujen reunoilta yksittäisiä puita tai oksia pois, jos tällä toimenpiteellä saadaan alueelle lisää luonnossaliikkujia. Näin luonnonpolutkin pysyisivät esim. talvella entistä paremmin auki ja tämä pitäisi muut kuin hiihtäjät poissa laduilta. Samoin aavistuksen selkeämmät polut voisivat houkutella lähimetsään ihmisiä, jotka ovat eivät ole sinne vielä toistaiseksi joko löytäneet tai uskaltaneet mennä.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s