Yksi esimerkki, joka on lähellä sydäntä: Finnoon lintukosteikkoon kuuluva Nuottasalmenniitty on kasvamassa umpeen, kun sen laidunkäyttö on päättynyt, eivätkä hevoset enää pidä kurissa niityn kasvillisuutta. Nuottasalmenniitty on ollut yksi harvoja laidunnettuja perinnebiotooppeja Espoossa ja se on arvoniitty, joka on aikanaan houkutellut esimerkiksi kahlaajalintuja, mutta ei enää vuosikausiin. Niitylle on laadittu hoitosuunnitelma vuonna 2022, mutta siitä huolimatta sen tilaa ei ole vielä parannettu ennallistamalla.
Kategoria: luonnonsuojelu
Kyytimäen kaava vaarantaa Espoon tärkeimmän ekologisen yhteyden, mutta päättäjien enemmistöä ei kiinnosta
On murheellista, että kaupunki on teettänyt luontoselvityksiä, saanut kaavasta luontolausunnot, kartoittanut ekologisia yhteyksiä ja tietää niiden katkoskohdat samoin kuin sen, että niitä pitäisi korjata, mutta silti päättää Kyytimäen kaavaa edistämällä heikentää yhteyttä – vieläpä luontoverkoston kannalta ehkä kaikkein kriittisimmällä alueella Espoossa.
Miten käy Brändholmin?
Tvijälpin säästäminen rakentamiselta näyttää kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen jälkeen kohtalaisen hyvältä. Valitetttavasti samassa kokouksessa huhtikuussa 2026 saatettiin sinetöidä Brändholmin kohtalo: saaren tiivis rakentaminen tunnetuista, osin jopa Tvijälpiä merkittävämmistä luontoarvoista huolimatta.
Valtuustoaloite Tvijälpin luonnonsuojelualueen perustamisesta
Jätimme maanantaina 23.3.2026 pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa yhdessä Tiina Elon kanssa aloitteen Tvijälpin saaren ja sen länsipuolella olevan lintuluodon suojelemisesta.
Kyytimäen rakentaminen? Ei kiitos!
Kyytimäen asemakaava lohkaisee toteutuessaan laajan alueen pois Näkinmetsän luontoalueesta, joka toimii myös maakunnallisesti arvokkaana ekologisena yhteytenä Keskuspuiston ja Nuuksion välillä. Tämä yhteys, sen säilyminen riittävän leveänä ja toimivana ja sen vahvistaminen on kriittisen tärkeää, mutta nyt kaupunginhallitus päätti tehdä juuri toisin.
