Kauklahden Kyytimäen pientalokaava on saanut kaupunkisuunnittelulautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa laajan tuen. Vihreät on ainoana puolueena yrittänyt estää kaavan etenemisen sen kaikissa käsittelyvaiheissa.
Valtuuston huhtikuussa 2026 hyväksymästä Kyytimäen asemakaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen. Kaupunginhallituksessa käsittelimme 17. elokuuta 2026 tähän valitukseen annettua lausuntoa. Vihreät esitti lausunnon hyviin perusteluihin yhtymistä, mutta kaupunginhallituksen enemmistö (kokoomus, SDP, RKP) oli edelleen sitä mieltä, että kaavassa ei ole mitään ongelmaa.
Aiemmat kirjoitukseni Kyytimäen ongelmallisuudesta löytyvät täältä ja täältä.
Olen sekä näissä kirjoituksissani että kaupunkisuunnittelulautakunnassa (2020 ja 2022), kaupunginhallituksessa (2026) ja valtuustossa (2026) perustellut, että Kyytimäen asemakaava heikentäisi merkittävästi ainoaa metsäistä yhteyttä, Näkinmetsää, joka yhdistää Espoon Keskuspuiston laajempiin metsäalueisiin eli Nuuksioon ja sieltä eteenpäin. Kyseessä on myös itsessään arvokas luonto- ja virkistysalue.
”On murheellista, että kaupunki on teettänyt luontoselvityksiä, saanut kaavasta luontolausunnot, kartoittanut ekologisia yhteyksiä ja tietää niiden katkoskohdat samoin kuin sen, että niitä pitäisi korjata, mutta silti päättää Kyytimäen kaavaa edistämällä heikentää yhteyttä – vieläpä luontoverkoston kannalta ehkä kaikkein kriittisimmällä alueella Espoossa”, sanoin valtuustossa pitämässäni puheenvuorossa huhtikuussa 2026.
”Näkinmetsää pitää käsitellä luonnon ydinalueena, ei ainoastaan ekologisena yhteytenä, koska muutoin eri heikentävien suunnitelmien muodostamasta kapeikosta tulee liian pitkä. Toisin sanoen Näkinmetsästä ei saa tehdä yhteyden kapeikkoa, koska niitä on jo ja tulee lisää Näkinmetsän molemmille puolille. Suositeltavaa on tästä päätellen säilyttää koko 850 metriä leveä Näkinmetsä metsäisenä […]”, todetaan Näkinmetsän ekologisten yhteyksien selvityksessä (Keiron 2017).
Kuitenkin kaupunki ja päättäjien enemmistö ovat päätöksillään synnyttämässä juuri tällaista ei-toivottua kapeikkoa.
Lisäongelman luontoarvojen kannalta muodostaa Kauklahden kalliovarikko, jonka asemakaavoitus käynnistyi syksyllä 2024, kauan Kyytimäen kaavoituksen aloittamisen jälkeen.
Toteutuessaan Kyytimäen asemakaava heikentäisi Espoon tärkeintä ekologista yhteyttä merkittävästi. Jos Näkinmetsän alle louhittava kalliovarikko ja Kyytimäki rakentuvat molemmat, Espoon tärkein ekologinen yhteys kapenisi jopa dramaattisesti. Tällä olisi todennäköisesti pysyviä haitallisia vaikutuksia koko eteläisen Espoon luonnon monimuotoisuudelle.
Risto Nevanlinna 