Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti täpärän äänestyksen jälkeen hylätä Westendin edustalla sijaitsevan Tvijälpin rakentamisen viime keväänä.
Vihreät oli esittänyt saaren säästämistä rakentamiselta heti yleiskaavan ensimmäisessä käsittelyssä, mutta silloin vielä hävisimme. Onneksi luontoselvitysten tulokset oli ymmärretty myös yleiskaavan valmistelijoiden keskuudessa, ja Tvijälpin merkintä oli muutettu asuinalueesta virkistysalueeksi 22.4.2026 pidettyyn lautakunnan kokoukseen.
Kokoomus olisi ainoana ryhmänä olisi halunnut edelleen edistää suunnitelmia saaren laajamittaisesta rakentamisesta ja sen luontoarvojen tärvelemisestä, mutta hävisi äänestyksen täpärästi.
(Maaliskuussa 2026 tein yhdessä Tiina Elon kanssa valtuustoaloitteen Tvijälpin luonnonsuojelualueen perustamisesta, mutta tätä aloitetta ei ole vielä ehditty käsitellä missään toimielimessä; Vihreät esitti Tvijälpin suojelemista myös kaupunkisuunnittelulautakunnassa 22.4.2026, mutta jäi ilman muiden ryhmien tukea.)
Päätös jättää Tvijälp rakentamatta oli erinomainen, joskaan ei vielä lopullinen. Yleiskaavaehdotukseen palataan lähiaikoina, ja silloin Tvijälpin kohtalosta äänestettäneen taas.
Sitten varsinaiseen asiaan. Mediahuomiotakin herättäneen Tvijälpin varjoon jäi toinen luontoarvoiltaan merkittävä saari, Koukkuniemen edustalla ja Mellstenin lounaispuolella sijaitseva pieni Brändholm.
Voimassaolevassa asemakaavassa vuodelta 1983 Brändholm on puistoaluetta. Siellä on 1920–1950-luvulla rakennettuja huviloita, mutta karu, mäntyvaltainen saari on säilynyt varsin luonnontilaisena, eikä sinne ole sillan puuttuessa kohdistunut myöskään ulkopuolista virkistyspainetta. Rakentaminen, loma-asuntokäytöstä johtuva roskaisuus ja puutarhalajisto ovat jonkin verran heikentäneet saaren edustavuutta.
Luontoselvityksen mukaan koko Brändholmin saari ja sen pohjoispuolinen kapea salmi on linnustollisesti arvokasta aluetta (LUMO-luokka 2, tiukka). Brändholmissa pesii mm. erittäin uhanalainen haahka vähintään 16 parin voimin, ja EU:n lintudirektiivin lajeista siellä pesii mm. lapintiira, jolla on saaressa sisäsaariston mittapuulla merkittävän kokoinen yhdyskunta.
Tvijälpin ja Brändholmin yhteisen luontoselvityksen (Luontotieto Keiron Oy 2025) mukaan ”erityisesti Brändholmin pienellä saarella pesi yllättävän suuri määrä vesilintuja, tiiroja, lokkeja ja kahlaajia”. Brändholmissa on lisäksi varsin runsas, monilajinen lepakkokanta. Brändholmin koko itäranta kuuluu luontotyyppiin, joka luokitellaan erittäin uhanalaiseksi.
Näiden tietojen pohjalta on todella murheellista, että kokoomuksen, SDP:n ja RKP:n mielestä oli kannatettavaa esittää kaupunkisuunnittelulautakunnassa Brändholmin muuttamista nykyisestä loma-asuntojen alueesta (RA) tiiviiksi asuinalueeksi (A). Vihreät yksin vastusti tätä päätöstä.
Käytännössä saaren muuttaminen asumiskäyttöön tarkoittaisi mm. sitä, että Brändholmin salmen yli rakennetaan silta autoteineen. Tämän tien haittavaikutuksista tulisi väistämättä kärsimään myös Rantaraitti, jonka poikki saareen vievä tie kulkisi. Sillan rakentamisesta seuraisi se, että saari on pakko rakentaa tiiviisti kulujen kattamiseksi – ja tästä taas seuraisi se, että saaren luontoarvoista jäisi jäljelle lähinnä kaunis muisto.
Tvijälpin säästäminen rakentamiselta näyttää kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen jälkeen kohtalaisen hyvältä. Valitettavasti samassa kokouksessa huhtikuussa 2026 saatettiin sinetöidä Brändholmin kohtalo: saaren tiivis rakentaminen tunnetuista, osin jopa Tvijälpiä merkittävämmistä luontoarvoista huolimatta.
Risto Nevanlinna 