Kilon ja Leppävaaran kaupunginosiin sijoittuva Masalankujan asemakaavaehdotus tarjoaa kiinnostavan esimerkin siitä, miten ylemmän tason kaavat voivat olla keskenään ristiriitaisia ja miten asemakaavaehdotus näyttäisi olevan ristiriidassa maakuntakaavan kanssa – sekä siitä, miten asemakaavoitus voi vaikuttaa maakunnallisesti tärkeäksi luokiteltuun ekologiseen yhteyteen sitä heikentävästi.
Masalankujan asemakaavaehdotuksen kuvaus on viaton: ”Asemakaavan muutoksella nykyisellä teollisuusrakennusten korttelialueella, liike- ja toimistorakentamisen korttelialueella ja erillispientalojen korttelialueella mahdollistetaan monipuolinen työpaikka-, liike-, varasto- ja urheilurakentaminen. Kaavamuutoksen myötä alue vastaa paremmin nykyistä ja tulevaa maankäytön tarvetta ja kysyntää liikenneväylien varrella.”
Alueella on voimassa kaksi eri asemakaavaa, jotka ovat vuosilta 1991 ja 1998. Asemakaavojen mukaan alueelle olisi (ollut) mahdollista toteuttaa ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennuksia, liike- ja toimistorakennuksia sekä vähän asumista.
Vain pieni osa alueesta on rakentunut. Siellä on vuonna 1972 valmistunut entinen myymälärakennus ja vuonna 1957 valmistunut omakotitalo. Muuten alue on metsäistä tai metsittyvää niittyä. Vanhoista ilmakuvista voi nähdä, että ollaan entisellä pellolla. Erityisiä luontoarvoja tuskin on (vaikka en tätä varmasti tiedä). Aivan vieressä kulkee moottoritie eli Turunväylä. Vanhan myymälärakennuksen ja omakotitalon tontteja lukuunottamatta maat omistaa Espoon kaupunki.
Uusi, vireillä oleva asemakaava tarkoittaisi toteutuessaan, että alue rakentuisi suurimmalta osin ja paikalle nousisi matalahkoja, mutta varsin pitkiä toimisto- ja teollisuusrakennuksia yli 400 metrin matkalle itä–länsisuunnassa moottoritien ja Friisinmäentien väliselle alueelle.
Kuulostaa ihan perusjutulta. Mikä siis on ongelma?
No se, että suunnilleen Masalankujan asemakaava-alueen kohdalla kulkee maakunnallisesti tärkeä ekologinen yhteys, joka on vaarantunut useasta kohdasta.
Espoon ekologisen verkoston nykytila -selvityksessä (2021) on tunnistettu, että tämän Itäpuisto-nimisen yhteyden pahoja pullonkauloja ja katkoskohtia (ks. alla olevan kuvan siniset merkinnät) ovat pohjoisesta etelään lukien (vanha) Turuntie ja rantarata Leppävaaran kohdalla sekä Turunväylä Masalankujan asemakaavaehdotuksen kohdalla.
Masalalankujasta etelään yhteyttä uhkaavat mm. Turveradantien liikenneympyrästä lähtevät tiet, ja sitä ovat viimeksi kaventaneet Turvesuonristin (2023) ja Turvesuo pohjoisen (2018) asemakaavat (joita Vihreät vastusti mm. ekologisen yhteyden vuoksi). Yhteyttä on heikentänyt myös Masalankujan länsipuolella sijaitsevan tontin asemakaavoittaminen vuonna 2012 ja sinne vuosikymmenen lopulla rakennettu noin sadan metrin pituinen teollisuusrakennus, jossa toimii katsastusasema.
(Sivujuonne historiaan: Espoon kaupunginvaltuuston enemmistö hyväksyi vuonna 2013 Turvesuon ”retail parkin” laajennuksen yleiskaavan viheralueelle ja tämän kyseisen ekologisen yhteyden päälle. Myöhemmin Helsingin hallinto-oikeus kumosi kaavan lainvastaisena juuri niillä perusteilla, joilla Vihreät ainoana ryhmänä vastusti kaavaa valtuustossa.)
Ekologisen verkoston nykytila -selvityksessä todetaankin, että ”Turvesuon ja Leppävaaran välinen yhteys on heikentynyt merkittävästi ja se toimii pääosin virkistysyhteytenä”.
Lisäksi selvityksessä annetaan seuraava ohje: ”On tärkeää, että luontoalueiden kytkeytyvyys ja ekologisten yhteyksien todellinen laatu ja toimivuus selvitetään tarkemmin aina niiden nykytilaa muuttavien hankkeiden yhteydessä.”
Tätä ei ole selvitetty. Kaavaehdotuksesta on saatu tässä vaiheessa lausunnot mm. Espoon kaupunginmuseolta ja HSL:ltä, mutta ei Espoon ympäristönsuojelulta tai Lupa- ja valvontavirastolta (LVV, entinen ELY-keskus), joka valvoo maakuntakaavan toteutumista.
Entä se eri kaavatasojen välinen ristiriita?
Kuntien kaavoitusta ohjaavat maakuntakaava ja yleiskaava. Kunnat laativat maakuntakaavaa toteuttavan yleiskaavan ja sen perusteella maakunta- ja yleiskaavoja toteuttavia asemakaavoja, jotka edustavat kaavahierarkian yksityiskohtaisinta tasoa.
Vuonna 2023 lainvoiman saaneessa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnilleen Masalankujan kohdalla kulkee noin etelä–pohjoissuuntainen viheryhteystarve (ks. kuva alla). Espoossa vireillä olevan, vuoteen 2060 tähtäävän yleiskaavan aineistossa ekologinen yhteys on kapeampi ja jonkin verran lännempänä (tässä on ero myös yllä mainittuun Espoon ekologinen verkosto -selvitykseen), ja Masalankujan kohdalle on osoitettu mm. teollisuusrakentamisen alue, jota siis nyt asemakaavoitetaan.
Kun katsoo asemakaavakarttaa ja maakuntakarttaa ja vertaa niitä ekologisen yhteyden näyttävään karttaan, on vaikea olla huomaamatta, miten jo nykyisellään erittäin heikosti toimiva, jatkuvasti heikennetty ja merkittävää parannusta vaativa yhteys heikkenisi Masalankujan kaavoituksen toteutuessa jälleen kerran ja ehkä katkeaisi lopullisesti.
Kaavoja laativien viranhaltijoiden pitää pystyä osoittamaan, että uusi asemakaavoitus ei aiheuta lisää haittaa maakunnallisesti tärkeälle ekologiselle yhteydelle.
Miten Itäpuiston ekologisen yhteyden laatua ja toimivuutta on selvitetty kaavoituksen alkuvaiheessa?
Miten yhteys jatkossa toimii vai toimiiko ollenkaan? Missä yhteys tarkasti ottaen kulkee ja miten sitä on tarkoitus parantaa, kun on tiedossa, että Masalankujan asemakaava heikentää yhteyttä jälleen kerran?
Onko kyseessä ekologinen yhteys vai entinen ekologinen yhteys, joka on vähentynyt ”virkistysyhteydeksi”, kun ympäristöä on kaavoitettu ja rakennettu luontoalueiden kytkeytyneisyyttä arvostamatta?
Mikä on ekologisten yhteyksien merkitys asema- ja yleiskaavoituksessa, jos ja kun niistä ei juuri piitata?
Onko perusteltua, että uutta toimistotilaa kaavoitetaan maakunnallisen ekologisen yhteyden päälle kaupungin omalle maalle, vaikka kaupunki on sitoutunut mm. luonnon kokonaisheikentymättömyyteen vuoteen 2035 mennessä ja toimistotilaa on Espoossa tyhjillään vähintään kymmeniä tuhansia kerrosneliömetrejä?
Masalankujan asemakaavaehdotus on ensimmäistä kertaa kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä keskiviikkona 2. syyskuuta 2026.
Risto Nevanlinna 