Kotikaupunkini tekee historiaa: Hepokorvenkallion tulevan datakeskuksen myötä menetettävä metsäalue kompensoidaan perustamalla liki 80 hehtaarin laajuinen suojelualue Velskolan Pitkäjärven eteläpuolelle, noin 6 kilometrin päähän datakeskukselle kaavoitetusta paikasta.

Tulevan Hynkänlammen metsän luonnonsuojelualueen arvoa nostaa erityisesti se, että se yhdistää jo olemassaolevat Hynkänlammen ja Pääskysvuoren suojelualueet – juuri kytkeytyneisyys on luonnonsuojelualueissa korvaamattoman arvokasta. Alueen maanomistaja on Espoon kaupunki, joten suojelun pitäisi edetä ripeästi.

Tein kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 30.9.2021 esityksen ekologisesta kompensaatiosta Hepokorvenkallion datakeskushankkeen päätöksen yhteydessä. Vastoin kaikkia odotuksia sain esitykselleni lautakunnan enemmistön tuen äänin 8–5. Kun asia seuraavaksi eteni kaupunginhallitukseen, esityksellä oli enää yksi vastustaja, ja kaupunginvaltuustossa ekologinen kompensaatio hyväksyttiin peräti yksimielisesti – kiitos ja hatunnosto kaikille asianosaisille!

Esitykseni oli seuraava: ”Hiilinielujen ja luontoarvojen menettämisen kompensaationa kaupunkisuunnittelukeskus käynnistää välittömästi selvityksen kompensaatiohankkeesta, jossa osoitetaan Hepokorvenkallion lähialueelta luonnonsuojelualueeksi kohde (tai kohteita), joka on merkittävästi suurempi ja luontoarvoiltaan vähintään yhtä arvokas kuin tämän hankkeen myötä rakentamiselle menetettävät alueet. Suojelualueen tai -alueiden sijainti ja toteutus esitellään ja tuodaan mahdollisuuksien mukaan päätöksentekoon yhtäaikaisesti datakeskushankkeen seuraavien päätösvaiheiden yhteydessä.”

Perustelin tätä luontoarvojen ja -alueiden sekä hiilinielujen menettämisellä ja totesin, että luontohaittoja voidaan hyvittää osoittamalla suojelualueeksi menetettävää aluetta suurempi luontoalue hyvien kompensaatioperiaatteiden mukaisesti.

Sitkeys kannatti: olin tehnyt täsmälleen saman esityksen kompensaatiosta kaupunkisuunnittelulautakunnassa jo 3.3.2021, kun asemakaavan muutos oli lautakunnan käsittelyssä ensimmäisen kerran. Silloin esitykseni hävisi hyvin täpärästi, joten halusin yrittää uudestaan.

Nyt Espoon ensimmäinen ekologisen kompensaation hanke on edennyt jo niin pitkälle, että kaupunkisuunnittelulautakunta pääsee pian käsittelemään asiasta laadittua selvitystä. 31-sivuinen paperi on jo luettavissa kaupungin sivuilla.

Ekologinen kompensaatio ei ole ongelmatonta. Toisaalta esimerkiksi ekologian professori ja Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho on todennut, että luontokatoa ei voida pysäyttää ilman haittojen hyvitystä eli ekologista kompensaatiota.

Uskon, että lopputulos on tässä tapauksessa luontoarvojen parhaaksi. Menetettävä Hepokorvenkallion metsä on pääosin hoidettua talousmetsää ja se on arvokas erityisesti virkistysalueena. Jos en olisi tehnyt esitystä luonnonsuojelualueen perustamisesta ekologisena kompensaationa, datakeskuksen kaava olisi hyväksytty joka tapauksessa ja luontoarvot olisivat heikentyneet merkittävästi.

Lainaus selvityksestä: ”Hynkänlammen metsä on Hepokorvenkallion rakentamisalueen metsää selkeästi arvokkaampi luontoarvojen näkökulmasta usealla mittarilla. Lisäksi Hynkänlammen metsä muodostaa suuremman hiilivaraston ja -nielun kuin Hepokorvenkallion metsäalue.”

Lähitulevaisuudessa Hynkänlammen metsäalue pääsee kehittymään entistä enemmän luonnontilaiseksi, jotta Espoon luonnon monimuotoisuus voisi lisääntyä kaupungin strategian mukaisesti.

Tavoitteena pitää olla, että ennen pitkää kaikki Espoon arvokkaat luontokohteet suojellaan ja että vuoden 2035 jälkeen Espoon luontoarvot eivät enää heikkenisi vaan vahvistuisivat.

• Kaupunkisuunnittelu