Suomenojan lintukosteikon läheisyyteen nousevaa Finnoon kaupunkikeskusta on alettu markkinoida mm. Facebookissa. Tänään Finnoo oli nostettu Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen, jossa kerrotaan, että tulossa on kestävän kehityksen edelläkävijäalue. Lintukosteikkokin saa maininnan: ”Finnoo on lähellä merta, ja sen vieressä on valtakunnallisestikin arvokas lintukosteikko.”

Finnoon keskuksen asemakaavasta ja sitä ennen Finnoon osayleiskaavasta päättäminen olivat minulle henkilökohtaisesti äärimmäisen vaikeita asioita. Yritin saada kaavoihin kaikissa vaiheissa parannuksia, jotta alueen linnustolliset arvot olisi varmasti huomioitu riittävän hyvin. Lopulta onnistuin saamaan vain vähäisiä muutoksia, kun lautakunnan ja myöhemmin valtuuston enemmistö eivät tukeneet esityksiäni.

Kun valtuusto käsitteli Finnoon keskuksen asemakaavaa (joka ei vielä ole lainvoimainen), tein toivomuksen, että kaupunki varmistaisi alueella pitkäkestoisen vuosittaisen linnustonseurannan. Tämä toivomus, joka ei ole juridisesti sitova vaan sananmukaisesti valtuuston toivomus, hyväksyttiin ilokseni yksimielisesti.

Kun olen udellut kaupungilta, aiotaanko linnuston tilaa seurata vuosittain, minulle on vastattu, että hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan seurannat tehdään kolmen vuoden välein eikä tästä ole tarpeen poiketa.

Tästä syystä jätin Espoon kaupunginvaltuuston historian ensimmäisessä etäkokouksessa maanantaina 29.4.2020 valtuustoaloitteen siitä, että linnustonseuranta toteutettaisiin vuosittain valtuuston yksimielisen toiveen mukaisesti. Näin voitaisiin paremmin reagoida linnustossa tapahtuviin muutoksiin. Olen retkeillyt alueella 1980-luvulta alkaen, ja varsinkin viime vuosina naurulokkikolonia on vähentynyt silmissä.

Aloite tuodaan toivottavasti lähikuukausina kaupunginhallitukseen ja sitten valtuustoon. Toivon kovasti, että vastaus on myönteinen ja jo ensi keväästä alkaen Suomenojan linnustosta kerättäisiin tietoa vuosittain.

Se olisi kaupungilta vastuullinen teko, jonka kustannukset olisivat vähäinen murto-osa kaikista Finnoon maankäytön tuomista tuotoista. Jo se, että kaupunki käyttää linnustoa Finnoon keskuksen asuntojen markkinoinnissa, velvoittaa mielestäni kaupungin tekemään kaikkensa alueen linnustoarvojen turvaamiseksi.

*

Valtuustoaloite Suomenojan linnustonseurannan toteuttamisesta vuosittain

Suomenojan lintukosteikon läheisyyteen on nousemassa yli 10 000 asukkaan Finnoon kaupunkikeskus. Pitkäkestoisella rakentamisella ja uudella asutuksella on tehtyjen luontoselvitysten perusteella haitallisia vaikutuksia lintukosteikkoon.

Näiden haitallisten linnustovaikutusten vähentämiseksi valtuusto on päättänyt Finnoon keskuksen asemakaavan hyväksymisen yhteydessä 10.12.2018 lieventämistoimista, joilla haittoja voidaan vähentää mutta ei poistaa. Valtuusto hyväksyi samassa yhteydessä yksimielisesti toivomukseni, joka ei kuitenkaan ole toteutunut:

”Valtuusto toivoo, että kaupunki varmistaisi Suomenojan lintukosteikon linnuston pitkäaikaisen vuosittaisen seurannan, jotta ympäristössä tapahtuvan rakentamisen mahdolliset negatiiviset linnustovaikutukset huomattaisiin ajoissa ja niihin voitaisiin reagoida.”

On täysin mahdollista, että Suomen merkittävimpiin kuuluvan lintukosteikon linnustoarvot kärsivät merkittävästi, kun rakentaminen ympäröi kosteikkoa yhä tiiviimmin.

Selvitys Suomenojan pesimälinnustosta pitää tehdä vuosittain, jotta muutoksiin on mahdollista reagoida ennen kuin on liian myöhäistä. Hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan linnustoselvitys tehdään kolmen vuoden välein, mikä on liian harvoin.

Suomenojan lintukosteikon avainlaji on naurulokki (uhanalaisuus: vaarantunut), jonka pesimäkolonian tuomaan turvaan luottavat esimerkiksi mustakurkku-uikku (erittäin uhanalainen), nokikana (erittäin uhanalainen), liejukana (vaarantunut) ja punasotka (äärimmäisen uhanalainen). Viime vuosien aikana on nähty selviä merkkejä siitä, että naurulokkien määrä Suomenojalla on vähentynyt selvästi.

Vuonna 2019 kosteikolla oli silmämääräisesti arvioituna dramaattisesti vähemmän naurulokkeja kuin aikaisempina vuosina, jolloin huippulukemat ovat olleet peräti 4000 pesivää paria. Tänä keväänä Suomenojan naurulokkien määrä näyttää olevan yhtä vähäinen kuin viime vuonna. Tarkkoja lukuja ei tiedetä, sillä linnustonseurantaa ei ole toteutettu joka vuosi.

Esitän valtuustoaloitteena, että kaupunki alkaa toteuttaa Suomenojan lintukosteikon pitkäaikaista linnustonseurantaa vuodesta 2021 alkaen vuosittain, valtuuston aiemmin yksimielisesti hyväksymän toivomuksen mukaisesti.

• Uncategorized