Valtuustokysymys lajikadon ja uhanalaisuuskehityksen hillitsemisestä

Jätin kaupunginvaltuuston kokouksessa 29.4.2019 seuraavan valtuustokysymyksen, joka sai lisäkseni 26 allekirjoitusta:

Valtuustokysymys lajikadon ja uhanalaisuuskehityksen hillitsemisestä

Maaliskuussa julkistettu uhanalaisuusarviointi paljasti suomalaisen luonnon hälyttävän huonon ja edellisestä uhanalaisuusarvioinnista vielä paljon heikentyneen tilan. Lajikato on entisestään kiihtynyt ja yhä useampi eliölaji luokitellaan nyt uhanalaiseksi. Yksittäisten lajien lisäksi uhattuna ovat myös alueelliset luontotyypit erilaisista rannikkoalueista niittyihin, soihin ja metsiin.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja kiihtyvän lajikadon pysäyttäminen tarvitsevat lisärahoitusta kaikilla hallinnon tasoilla: EU:ssa, valtionhallinnossa, maakunnissa ja kaupungeissa. Tämän lisäksi on kasvatettava suojelun piirissä olevien maa- ja vesialueiden määrää sekä irtauduttava sellaisista luonnonhoidon käytänteistä, jotka heikentävät luonnon monimuotoisuutta. Niiden tilalle on omaksuttava uusia, monimuotoisuutta lisääviä käytäntöjä niin urbaaneilla alueilla kuin luontoalueilla.

Espoossa me olemme yhteisesti hyväksytyssä strategiassa (Espoo-tarina) sitoutuneet laatimaan luonnonsuojelun toimenpiteet, tavoitteena tukea olemassa olevia suojelukohteita ja selvittää mahdollisuuksia täydentää luonnonsuojeluverkostoa alueellisesti ja laadullisesti.

Uuden uhanalaisuusarvioinnin valossa me allekirjoittaneet valtuutetut kysymme:

Onko kaupungin ympäristökeskukselle osoittama rahoitus riittävän korkealla tasolla luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja lajikadon sekä uhanalaisuuskehityksen pysäyttämiseksi Espoon osalta?

Miten uusin tieto lajikadosta, monimuotoisuudesta ja uhanalaisuuskehityksestä huomioidaan esimerkiksi kaupunkitekniikan keskuksen työssä?

Mitä uusia keinoja ja toimia Espoo aikoo ottaa käyttöön, jotta se voisi hillitä mahdollisimman paljon meneillään olevaa, koko luonnon kirjoa koskevaa lajikatoa ja uhanalaisuuskehitystä?

Millä tavoin kaupunki aikoo lisätä ns. kaupunkivihreän määrää ja siten synnyttää eri lajeille, myös ja erityisesti pölyttäjille, suotuisia elinympäristöjä niin tiiviin kaupunkirakenteen sisälle kuin luontokohteisiin?

Miten suojellun alan määrä Espoossa on kehittynyt ja mikä on suojellun alan osuus nyt?

Espoon luonnon monimuotoisuuden suojelun toimenpideohjelmassa ja Espoon ympäristötavoitteet 2017–2021 -julkaisussa on esitetty Nagoyan biodiversiteettisopimuksen mukainen tavoite 17%:sta vuoteen 2020 mennessä – millä tavoin tämä tavoite ohjaa tai sitoo kaupungin johtoa?

Seuraavaksi, joidenkin kuukausien kuluessa, valtuustokysymykseeni laaditaan virkakoneistossa vastaus, joka käsitellään ensin kaupunginhallituksessa ja lopulta kaupunginvaltuustossa.

Yksi vastaus artikkeliiin “Valtuustokysymys lajikadon ja uhanalaisuuskehityksen hillitsemisestä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s