Väite ratikkaliikenteen ”vanhentuneisuudesta” on puppua

Väite siitä, että raitiotieliikenne olisi vanhentunut joukkoliikenteen muoto, pulpahtaa aina toisinaan pinnalle. Espoossa on sekä kaupunginvaltuustossa että kaupunginhallituksessa perusteltu raidetta vastustavia näkemyksiä näin. Väitteessä on yksi vika: se ei ole totta. Likimain kaikkialla Euroopassa rakennetaan lisää raitioteitä, koska ne palvelevat joukkoliikenteen käyttäjiä loistavasti. Muutamia esimerkkejä:

Tukholman metroverkosto on tunnetusti laaja. Raitiotiet lakkautettiin siellä vuonna 1967, mutta päätös on peruttu ja 2000-luvulla ne on taas otettu käyttöön. Nyt käytössä on neljä sporareittiä.

Oslossa peruttiin päätös raitioverkostosta luopumisesta 1977 ja sen jälkeen rataverkkoa on laajennettu kisko kiskolta. Oslossa otetaan käyttöön 87 uutta raitiovaunua lähivuosina.

Kööpenhaminaan suunnitellaan uusia raitioteitä 40 vuoden tauon jälkeen – raideliikenne lakkautettiin 1972 päätöksellä, jota on sittemmin pidetty virheenä. Uusi raide on rakenteilla ja valmistunee 2020.

Zürichissä kellontarkka joukkoliikenne tukeutuu lähes täysin raitioteihin. Zürichin ensimmäinen ratikka otettiin käyttöön 1880 ja raiteita rakennetaan lisää koko ajan, viimeksi uusi raide valmistui 2017.

Berliinissä on vireillä yli 20 raitiotieverkoston laajennusta 2020- ja 2030-luvulla. Yhtään linjaa ei uhkaa lakkauttaminen.

Wienin raitiotieverkostoa on rakennettu järkähtämättömällä päättäväisyydellä vuodesta 1865 alkaen ja nyt verkosto on maailman suurimpia. Yksi tuoreimmista laajennuksista aukesi 2017.

Varsovassa rakennetaan ehkä tämänkin puheen aikana uutta raitiotietä: haaroja nykyisiin reitteihin ja kokonaan uusia. Ratikka kolistelee myös 14 muussa Puolan kaupungissa, joista useimmat suunnittelevat myös laajennuksia.

Brysselissä on 141 kilometriä raitioteitä ja uusia haaroja suunnitellaan par’aikaa.

Amsterdamissa raitiotieverkostoa ajettiin alas 1950-luvulla, sillä busseja pidettiin parempana vaihtoehtona. Tätä virhettä alettiin korjata pian ja rataverkostoa on kehitetty tähän päivään saakka. Nyt käytössä on 200 raitiovaunua.

Luxemburgissa ajettiin sporalla vuodesta 1875 vuoteen 1964, jolloin raitiotiet lakkautettiin. Ja kas: kuin merkkinä siitä, että raitiotiet ovat tulevaisuuden kulkumuoto, ne otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2017 ja vuonna 2021 kaupunkiin valmistuu taas uusi raide.

Pariisiin raitiotiet palautettiin vuonna 1992 ja sama ratikkarenessanssi on levinnyt muihinkin Ranskan kaupunkeihin kuten Grenobleen, Montpellieriin ja Strasbourgiin.

Lontoossa ajettiin ratikalla 1860–1952. Sitten seurasi 48 vuoden jakso, jolloin käytössä ei ollut yhtään raitiotietä. Vuodesta 2000 alkaen tähän päivään ja luultavasti ajasta ikuisuuteen raitiotieverkosto on taas käytössä.

Vuonna 2017 Lissabonin pormestari perui yhden raitiolinjan lakkauttamisen ja kutsui poliittista päätöstä raitioliikenteen vähentämisestä virheeksi. Vuosina 2020–2021 Lissabonissa ostetaan uusia raitiovaunuja ja kunnostetaan vanhoja, jotta laajennettavia linjoja pystytään liikennöimään paremmin.

Roomassa on ajeltu sporalla 1800-luvun lopulta alkaen. Italiassa on Rooman lisäksi 12 kaupunkia, joissa on käytössä raitiotie – näistä kahdeksan on otettu käyttöön 2000-luvulla.

Ateenassa raitiotieverkostoa on laajennettu viimeksi 2017.

Melbournessa tehtiin päätös uuden raitiotien rakentamisesta viime vuonna. Jo entuudestaan raitiotieverkosto on siellä yksi maailman laajimmista.

Raide-Jokerin lisäksi Helsinki aikoo toteuttaa ns. Tiederatikan, Kruunusillat sekä Hernesaaren ja Jätkäsaaren ratikat. Tampereen ratikka valmistuu toivottavasti 2021.

Ja niin edelleen. Ja niin edelleen. Tätä listaa olisi voinut jatkaa vaikka kuinka pitkään. Vallalla näyttäisi olevan kaksi trendiä:

1) Raiteita rakennetaan koko ajan lisää kaupungeissa joka puolella Eurooppaa ja samaan aikaan suunnitellaan uusia reittejä ja vanhojen laajennuksia.

2) Oikein missään ei pureta raiteita – sen sijaan puretaan vanhoja, kelvottomaksi todettuja päätöksiä, joilla raiteet autoistumisen aikakaudella vaihdettiin busseihin.

Raideliikenne on yksiselitteisesti paras tapa liikuttaa suuria ihmisjoukkoja. Sen kutsuminen ”vanhentuneeksi” ei perustu tosiasioihin. Raide-Jokeri on hanke, jossa Espoon on ehdottomasti pysyttävä mukana. Toivon kaupunginvaltuustolta viisautta, kun se päättää tänään Raide-Jokerin tarkennetusta kustannusarviosta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s