Valtuustopuheeni pysäköinnistä 25.1.2016

Pidin tämän puheenvuoron farssimaisia ja oikeastaan aika surullisella tavalla taantumuksellisia piirteitä saaneessa valtuuston kokouksessa. Keskustelussa tuotiin mm. julki “tieto” siitä, että kun Teemu Selänne teki paluuta Suomeen, hän valitsi Espoon sijaan Kirkkonummen, koska ei olisi voinut Espoossa pysäköidä kymmeniä (?) autojaan kadunvarteen.

Keskustelu käynnistyi valtuutettu Ulla Palomäen (kok.) valtuustoaloitteesta, jonka allekirjoitti 34 muuta valtuutettua. Aloitteessa mm. väitetään, että “Espoon kaupungin kasvu ja suosio johtuvat pitkälti siitä, että kaupungissa on tilaa ja helppo liikkua autolla”. Kuitenkin valtuuston työtä ohjaavassa Espoo-tarinassa yksityisautoilu jää kauas esimerkiksi luonnon, kestävän kehityksen ja joukkoliikenteen taakse.

Espoossa on meneillään kulukuuri, ja melkein kaikessa mahdollisessa kaupungin toiminnassa pyritään säästöihin. Siksi sitä valtuutettuna toivoisi, että ennen kuin esitetään vaatimuksia, että “kaduista voi suunnitella jo alusta alkaen leveämpiä, jotta kadunvarsipysäköintiä voi lisätä” (lainaus Palomäen aloitteesta), selvitettäisiin mitä tämä maksaa. Selvitin asiaa virkamiehiltä ja sain vastauksen, jonka voi lukea alta – ei nimittäin ole ihan halpaa.

Videotaltiointi kokouksesta tulee myöhemmin tänne.

Arvon puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,

Espoossa on käytössä alueellinen pysäköintikielto eli tekninen ratkaisumalli, jossa tienkäyttäjälle kerrotaan, että alueella saa pysäköidä vain erikseen osoitetuissa paikoissa ja erikseen osoitetuin aikarajoituksin.

Aikarajoitettu pysäköinti sallitaan paikoissa, joissa ajoradan leveys on vähintään viisi metriä ja pysäköinti on esimerkiksi tonttiliittymien, liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja pelastusajoneuvojen kulun kannalta mahdollista. Joukkoliikennekaduilla sallitaan pysäköintiä vain taskuissa.

Esimerkiksi Olarin, Matinkylän, Tapiolan ja Leppävaaran alueilla kaikki nämä kriteerit täyttävät pysäköintipaikat ovat jo käytössä. Alueellisesta pysäköintikiellosta luopuminen näillä alueilla ei siis toisi ensimmäistäkään uutta pysäköintipaikkaa.

Jos tästä ratkaisusta luovutaan koko kaupungissa, siitä pitää olla valmis maksamaan. Kun asiaa kysyy virkamiehiltä, he kertovat että kertakustannus on 870 000 euroa. Vuosikuluja tulisi lisää 70 000 euroa. Kahdessa vuodessa yli miljoonan euron lisäkulu – ja parkkipaikkoja syntyisi kourallinen harvaan asutuille alueille, useimmille tiheästi asutetuille alueille ei ensimmäistäkään.

Valtuutettu Palomäki ja 34 allekirjoittajaa toivovat leveämpiä katuja. Myös tämä maksaa. Kysyin virkamiehiltä: jos sadan metrin pätkä tonttikatua tehdään 1,5 metriä nykyistä mallia leveämmäksi, syntyy keskimäärin noin 50 000 euron lisäkustannus. Kaksi kilometriä nykyistä leveämpää tonttikatua maksaisi miljoona euroa enemmän kuin nykyisen levyinen katu.

Arvoisa puheenjohtaja,

alueellisessa pysäköintikiellossa on aivan varmasti parannettavaa. Turhia sakkoja ja harmitusta voitaisiin välttää asettamalla kiellosta kertovat liikennemerkit näkyvämmin ja useampaan paikkaan. Voidaan myös selvittää, onko pysäköinninvalvontaa tarvetta järkeistää. Lienee myös helppoa toteuttaa digitaalinen sovellus, joka kertoo, missä kaikkialla kielto on voimassa.

Parannusehdotuksia löytyy lisää Espoon pysäköintiohjelmasta. Sieltä selviää myös, että uusia alueellisia pysäköintiratkaisuja on tarkoitus pilotoida ja että uusissa kaavoissa lähtökohtana on se, että pitkäaikainen pysäköinti on laitoksissa ja lyhyeen asiointiin tarjotaan myös kadunvarsipaikkoja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s