Menneisyyden ääniä kaupunkisuunnittelusta

Helsingin Sanomat julkaisi loppiaisena (6.1.2015) kaksi heikosti argumentoitua kirjoitusta, joissa vastustetaan joukko- ja erityisesti raideliikenteen kehittämistä sekä kaupunkibulevardeja.

Helsinkiläinen Tapio Nurmi väittää, että kaupunkibulevardit merkitsisivät kehyskuntien asunnonomistajille toimeentulomahdollisuuksien ja asuntovarallisuuden huonontamista. Kuitenkin suurimmassa osassa kehyskuntia asuntojen hinnat ovat olleet viimeisinä vuosina laskussa, vaikka yhtään kaupunkibulevardia ei ole vielä toteutettu. Esimerkiksi Siuntiossa neliöhinnat laskivat edellisvuoteen verrattuna 6,66 prosenttia, Nurmijärvellä 1,8 prosenttia.

Lisäksi omistusasunnon hankkimiseen kuuluu aivan itsestäänselvästi se riski, että asunnon arvo voi myös laskea. Näin näyttää tapahtuneen jo vuosien ajan kaikkialla maakunnissa kasvukeskusten ulkopuolella, ja luultavasti sama suuntaus vain voimistuu entisestään, myös pääkaupunkiseudun kehyskunnissa. Nurmi on kuitenkin päätynyt, ilmeisesti stetsonmenetelmällä, siihen käsitykseen, että tähän mennessä “asunnon arvonnousu on ollut taattu”.

Nurmi nostaa jonkinlaiseksi kauhukuvaksi sen, että syrjäseudulta pääsisi bulevardien toteutuessa entistä hitaammin töihin. Autoilijoiden matkanteko hidastuu bulevardien toteutuessa jonkin verran, tuskin kuitenkaan enemmän kuin joitakin minuutteja – ja aivan varmasti kyse ei ole useista kymmenistä minuuteista kuten Nurmi maalailee. Tähänkin on ratkaisu: asunnon voi myydä ja ostaa tai vuokrata uuden sellaisesta paikasta, josta pääsee kätevästi omalle työpaikalleen. Vinkki: kannattaa hakeutua pois joukkoliikenteen katvealueelta. Mitä parempien joukkoliikenneyhteyksien lähellä asunnon omistaa, sitä varmemmin sen arvo ei laske.

Nurmi mitä ilmeisimmin esittää kehyskuntien asutuksen hajauttamista entisestään, mutta ei ymmärrä tämän suuntauksen erittäin negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi työmatkojen kestoon.

Espoossa eläkepäiviä viettävää liikenne- ja viestintäministeriön entistä kansliapäällikköä Juhani Korpelaa näyttää korpeavan, että moottoriteiden muuttaminen kaduiksi on “jättiläishanke”. Hän myös väittää, että bulevardien, Raide-Jokerin ja Pisararadan kannattavuuslaskelmia on pimitetty ja että ne ovat negatiivisia.

Kuitenkin esimerkiksi Raide-Jokerin hankearvioinnin löytää muutamassa hetkessä Googlen avulla. Pisararadan kustannukset sekä arvio hankkeen kannattavuudesta, joka on Liikenneviraston mukaan miedosti plussalla, löytyy täältä. Kaupunkibulevardien kokonaistaloudelliseen tarkasteluun voi puolestaan tutustua täällä (PDF; 72 sivua) ja todeta esimerkiksi sen, että Hämeenlinnanväylän bulevardisoinnnin ajallinen vaikutus on arviolta 1-3 minuuttia.

Toisin kuin äkkiseltään uskoisi, teiden lisääminen ja nykyisten leventäminen johtavat lisääntyviin ruuhkiin, sillä ne "kutsuvat” teille lisää autoja – ja kaupunkia halkovan moottoritien muuttaminen kaduksi ei johda liikenteen halvaantumiseen. Jos kiihtyvällä tahdilla kasvavalla pääkaupunkiseudulla edetään vuosikymmeniä jatkuneella linjalla, jossa erilaiset autoilunedistämishankkeet asetetaan joukkoliikenteen edelle (ja tätä kirjoittajat nähdäkseni rivien välistä esittävät), mikään määrä autotietä ei riitä – puhumattakaan parkkipaikoista.

Jos kaupunkisuunnittelun suuntaa ei muuteta radikaalistikin, jokainen autoilija joutuu tulevaisuudessa miettimään ruuhkassa kököttäessään, että mikä meni pieleen.

Raide-Jokeri on yksi kaikkein tärkeimpiä Espoon ja Helsingin joukkoliikennehankkeista. Pikaraitiotie korvaa valmistuessaan Westendistä Itäkeskukseen kulkevan erittäin suositun bussilinjan, jonka kapasiteetti on oikeastaan jo ylitetty. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen virkamiehet ovat perustelleet minulle hyvin vakuuttavasti sen, että vaihtoehdot raiteelle ovat käytännössä olemattomat; muun liikenteen seassa kulkevien bussien lisääminen ei enää auta. Muita laskelmia voi tarkastella linkistä yllä.

Nykyisten ja tulevien espoolaisten kannalta on erinomainen juttu, että yhä useampi Korpelan tavoin ajatteleva on jo eläkkeellä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s