Liito-oravat ja hauskannäköiset hökkeröt

Helsingin Sanomat uutisoi lauantaina, että liito-oravat ja opiskelijat voidaan asuttaa samaan taloon Espoon Otaniemessä.

image

“Se käy niin, että tehdään asuintalojen julkisivuihin puuritilöistä hauskannäköisiä hökkeröitä, joiden yli, ali ja välistä liito-oravat voivat liidellä”, toimittaja Marja Salmela hehkuttaa uutisessaan.

“Räväkkää ideaa kiittelee myös Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökehittäjä Olli Kantanen.”

Kuulostaa innovatiiviselta varsinkin kiinteistökehittäjän näkökulmasta, mutta uutisesta puuttui olennaisin eli asiantuntijan arvio siitä, toimiiko moinen ratkaisu. Mitään tutkimustietoa ei tietenkään vielä ole. Idean takana on joukko espanjalaisia ja meksikolaisia arkkitehteja, joiden ehdotus palkittiin kansainvälisessä arkkitehtikilpailussa.

Kysyin asiaa liito-oraviin perehtyneeltä tohtorikoulutettavalta Sanna Mäkeläiseltä Helsingin yliopistosta.

“Idea siitä, että rakennukset sulautetaan osaksi metsämaisemaa, on kiva. Olisin kuitenkin aika skeptinen sen suhteen, että rakennuksista olisi liito-oraville mitään suoraa hyötyä”, Mäkeläinen toteaa.

“Pelkkä puusäleikkö ei ehkä vaikuta liito-oravan näkökulmasta kovin houkuttelevalta metsään ja varttuneisiin puihin verrattuna. Liito-orava kuitenkin pesii välillä muutenkin rakennuksissa, joten en näe, että juuri näistä taloista olisi enemmän hyötyä muihin taloihin verrattuna.”

“Yhteenvetona: epäilemättä nämä rakennukset eroavat maisemasta vähemmän jyrkästi kuin vaikka pelkkä avohakkuu, mutta ei tällä pystytä kompensoimaan menetettyä metsäpinta-alaa.”

“Totta kai on hyvä, että luovia ratkaisuja etsitään ja palkitaan.”

Liito-orava luokitellaan Suomessa vaarantuneeksi lajiksi, jota suojaa luonnonsuojelulaki. EU:n alueella liito-oravaa esiintyy vain Suomessa ja Virossa.

Lajin kanta pienenee. Merkittävin syy liito-oravan uhanalaisuuteen on metsätalous, joka hävittää lajin suosimia vanhoja kuusivaltaisia sekametsiä sekä kolopuita.

Varsinkin etelä-Espoosta liito-oravien levähdys- ja lisääntymispaikkoja on löytynyt viime vuosina paljon. Kaupungin kaavoituksessa lajin esiintymistä on kartoitettu kiitettävästi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s