Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous 25.9.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan keskiviikkoinen kokous yltyi jopa kiivaaksi varsinkin Tapiolan Tuuliniityn ja Niittykummun Riihitontun kaavojen osalta. Moni asia jäi pöydälle eli pohdittavaksi. Käsittelen tässä vain muutamia kokousasioita. Linkin takana on Kirsi Louhelaisen kirjoittama laajempi kokousraportti.

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa käydään varsin usein asemasotaa uusien asuinrakennuskohteiden parkkipaikoista. Kokoomuksessa autopaikkojen suurimittainen rakentaminen tuntuu välillä olevan tärkeämpää kuin moni muu seikka. Tapiolan Tuuliniityn kaavahankkeen koillisnurkkauksessa, tulevan metroaseman välittömässä läheisyydessä, kokeillaan “autotonta” asumista, ja tästä nousi arvatusti poru. Lautakunnassa perättiin myös korkeampaa rakennustehokkuutta, mutta valmistelijan mukaan siihen ei pystytä, koska autopaikat eivät riitä! Muutenkin Tapiolan kaava oli hyvinkin väljä suhteessa sen erittäin keskeiseen sijaintiin, mutta pääpiirteissään suunnitelma vaikuttaa hyvältä. Tulossa on puurakentamista, ja varmasti kallista, vaikka rakentamiseen on tulossa myös “monimuotoisuutta”.

Niittykummun kaavassa oli monia ja mielestäni varsin suuria ongelmia. Kaava palautettiinkin uuteen valmisteluun. Alueen kokonaisuuden kannalta vähäinen mutta silti merkittävä on aiottu Gräsantori nykyisen Teboilin huoltoaseman kohdalla Merituulentien varrella. Suunnitelmissa toriaukio jää liikenteen melulle hyvin alttiiksi, koska mitään kunnollista melulta suojaavaa rakennusta ei ole torille osoitettu. Tämä taas johtuu siitä pelosta, että ohiautoilijoiden (ja jossain määrin Merituulentien eteläpuolisen alueen uusien asukkaiden) näkymä Olarin kirkolle heikkenisi. Itse näkisin torin viihtyvyyden ensisijaisena asiana. Nyt vaarana on, että paikalle jää epäviihtyisä tyhjä aukio.

Torin itäpuolelle, nykyisten autokauppojen tilalle suunniteltu asuinalue on myös ongelmallinen. Rakennustehokkuus on alhainen vaikka sijainti on erittäin keskeinen. Jalankulkuympäristö jää ikäväksi erityisesti Merituulentien puolella: tästä pitävät huolen meluaidan pätkät sekä korkeiden pihakansien aiheuttama muurimainen rakenne. Lautakunnan päätöksessä kehotettiin vielä tutkimaan rakennusten sijoittelua lähemmäs tietä, meluaidan tarpeellisuutta sekä rakennusten tehokkuutta.

Kokouksessa sivuttiin myös Otaniemen ja Keilaniemen alueiden tulevaisuuden teesejä. Otaniemessä uhkana on ollut rakentaminen liian lähelle Laajalahden Natura-aluetta. Tärkeänä lisäyksenä saatiin ranta-alueiden monimuotoisuuden korostaminen: Otaniemen pohjoisrannat ja Natura-alueen lähiseutu tulee säilyttää pääosin luonnontilaisena, mutta itärannalla ja etenkin Keilaniemessä voidaan rakentaa rantaan reippaamminkin.

Yksi pöydälle jäänyt asia on Espoon kaavoitusohjelma vuosille 2014-2017, jossa jostain käsittämättömästä syystä roikotetaan KHO:n päätöksellä kumottua Histaa sekä Keskuspuiston turmioksi koituvaa sikamaisen kallista Espoonväylää, joka näyttäisi etenevän kaavakoneiston rattaissa ilman minkäänlaista selvyyttä vaihtoehtoisista ratkaisuista (alla havainnekuvia). Näihin palataan siis lähitulevaisuudessa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s