Jätin oheisen aloitteen asemakaavoituksen luontohaittojen hyvittämisestä eli ekologisesta kompensaatiosta kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 24. helmikuuta 2025. Aloite sai lisäkseni 23 allekirjoitusta Vihreistä (13), kokoomuksesta (4), vasemmistosta (2), demareista (1), perussuomalaisista (1) ja keskustasta (1).
Aloite käsitellään valtuustossa lähikuukausina; olen ehdolla neljännelle kaudelle Espoon kaupunginvaltuustoon, jossa toivon mukaan pääsen käsittelemään tätä aloitetta ja jatkamaan järjestelmällistä työtä luonnon ja paremman kaupungin puolesta.
Ekologinen kompensaatio on yksi Suomen luontopaneelin suosittamista keinoista tehdä kestävää luontopolitiikkaa. Julkaisussa Suomen luonnon tila ja tulevaisuus (pdf) luontopaneeli huomauttaa, että Suomen luonnon tila on heikko ja se on heikentynyt koko 2000-luvun. Ekologinen kompensaatio voisi osaltaan auttaa parantamaan luonnon tilaa.
Paneeli ehdottaa, että Suomessa edistettäisiin aktiivisesti ekologisen kompensaation käyttöönottoa: ”Kehitetään ekologisen kompensaation lainsäädäntöä edelleen ja harkitaan luontohaittojen hyvittämisen velvoittamista jatkuvien luontohaittojen hillitsemiseksi. Ekologisia ylikompensaatioita tarjoaville tahoille voitaisiin säätää etusijamenettely luvituksessa.”
Luontohaitat on hyvitettävä: Valtuustoaloite vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta asemakaavoituksessa
Espoo on juuri perustanut Hynkänlammen 79 hehtaarin laajuisen luonnonsuojelualueen vapaaehtoisena ekologisena kompensaationa eli luontohaittojen hyvittämisenä.
Hynkänlampi päätettiin suojella kaupunkisuunnittelulautakunnassa tekemäni päätösesityksen seurauksena, koska Hepokorvenkallioon kaavoitetun datakeskuksen rakentamisesta aiheutuu merkittävää luontohaittaa. Päätös suojelusta tehtiin jo vuonna 2021 eli ennen, kuin voimaan astui luonnonsuojelulain asetus vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta.
Espoo oli siis edelläkävijä. Nyt Vantaa on tehnyt päätöksen ekologisen kompensaation ottamisesta käyttöön kaavoitushankkeissa. Vantaan tavoitteena on olla luontopositiivinen vuodesta 2030 alkaen. Espoo puolestaan tavoittelee luonnon kokonaisheikentymättömyyttä vuoteen 2035 mennessä ja hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.
Käytännössä Espoon voi olla hyvin vaikeaa päästä näihin tavoitteisiin, ellei kaavoituksessa oteta käyttöön ekologista kompensaatiota viimesijaisena keinona, kun haittoja ei voida muuten estää tai lieventää.
Kaupunginhallituksen 10.2.2025 hyväksymän Luontoviisas Espoo -ohjelman mukaan Espoo kehittää kompensaatiokäytäntöjä ja muodostaa kompensaation käytölle yhteiset periaatteet.
Hepokorvenkallion asemakaavan hyväksymisen jälkeen kaupunkitekniikan keskus laati laajan selvityksen, joka tarjoaa ekologisen kompensaation periaatteiden laatimiselle hyvän pohjan. Tämä selvitys hyväksyttiin Hynkänlammen suojelun jatkosuunnittelun pohjaksi kaupunkisuunnittelulautakunnassa 27.4.2022.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustoaloitteena, että Espoo käynnistää ekologisen kompensaation periaatteiden laatimisen ja ottaa käyttöön vapaaehtoisen ekologisen kompensaation eli luontohaittojen hyvittämisen osana asemakaavoitusta.
Risto Nevanlinna 