Valtuusto käsitteli 27. helmikuuta 2023 aloitetta tienvarsien pölyttäjien ja niittylajiston suojelemiseksi niittokertoja harventamalla. Pidin seuraavan puheenvuoron:

Luonnon monimuotoisuuden kato on kriisi, jonka vakavuus on toistaiseksi jäänyt ilmastonmuutoksen varjoon. Ymmärryksemme mittaamattoman suureksi paisuneesta luonnon korjausvelasta onneksi kasvaa. Tarvitsemme Espoossakin enemmän suojeltuja metsiä, kunnostettuja ja entisöityjä kosteikkoja ja vesistöjä sekä ekologista verkostoa paremmin palvelevia monimuotoisia niittyjä.

Aloitteessa mainitut teiden varret ja pientareet voisivat oikein hoidettuina toimia laajempien arvoniittyjen yhdistäjinä ja siten vahvistaa Espoon niittyverkostoa. Varsinkin Espoon eteläosissa niityt ovat usein toisistaan irrallisia, mikä on huono asia niiden elinvoimaisuuden kannalta. Niittyjen arvoa heikentävät myös vieraslajit, jotka peittävät alleen luontaista kasvillisuutta ja yksipuolistavat sitä.

Esimerkiksi Merituulentien–Kuitinmäentien varren parantaminen olisi niittyjen näkökulmasta tärkeää ja se on myös tunnistettu Espoon niittyjen ja avointen alueiden toimenpideohjelmassa yhdeksi monista kehitettävistä kohteista.

Myös Tapiolan Leimuniittyä voisi parantaa Tapiolantien varrella muuttamalla pientareita niittymäisiksi. Samalla Tapiolanympyrän eli liikenneympyrän keskelle jäävälle alueelle saisi aika vähällä vaivalla hienon pölyttäjäniityn nykyisen surullisen yksilajisen nurmimaton sijasta.

Yksi monimuotoisuutta parantava ja rahaa säästävä ratkaisu monien pientareiden parantamiseksi olisi maisemointi paahdeympäristöiksi, jolloin niin vieraslajit kuin niitontarve vähenisivät. Paahdealueilla viihtyy useita vaateliaita kasvi- ja hyönteislajeja, jotka eivät menesty muunlaisessa ympäristössä.

• valtuustopuhe