Suomenojan keskustan asemakaava valtuuston käsittelyssä

Valtuustopuheeni Finnoon keskustan asemakaavan käsittelyn yhteydessä:

”Tämän kaavan hyväksyminen tarkoittaa käytännössä sitä, että Uudenmaan tärkeimpiin kuuluvan lintukosteikon asukkaat saavat lähivuosina naapuriksi toistakymmentä tuhatta ihmistä. Tästä aiheutuviin seurauksiin ja haittoihin on varauduttu kaavatyössä jonkin verran, mutta rakentamisen yhteisvaikutukset alueen linnustoarvoihin voivat silti olla tuntemattomat.

Suomenojan lintukosteikon ydinosat suojellaan asemakaavassa. Luonnonsuojelualueen perustaminen olisi taannut kaavamerkintää vahvemman turvan linnusto- ja luontoarvoille, jotka ovat Suomenojalla todella merkittävät. On vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että suojelualueet auttavat lintuja sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja toimivat turvasatamina, kun elinympäristöt ympärillä heikkenevät.

On tietysti hienoa, että kosteikolle ja sen reuna-alueille on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma. Sen tarkka toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää, jos halutaan minimoida kosteikon ympäristön rakentamisen haitallisia linnustovaikutuksia.

Suomenojan lintukosteikon avainlaji on uhanalainen naurulokki. Tuhansien lokkien yhdyskunnan tarjoamaa suojaa hyödyntävät esimerkiksi mustakurkku-uikku, punasotka, tukkasotka ja nokikana – nämäkin lajit ovat uhanalaisia, mutta ne menestyvät Suomenojalla toistaiseksi. Mustakurkku-uikku nauttii lisäksi EU:n lintudirektiivin I liitteen suojaa eli sen suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Kaavamääräyksen mukaan ”alueella esiintyvien lintujen sekä luonnonsuojelulain suojelemien lajien elinympäristöjen hävittäminen ja niiden laadun heikentäminen on kiellettyä”. Mutta mikä on kaupungin vastuu, jos naurulokit varotoimista huolimatta häiriintyvät ja hylkäävät kosteikon? Seurauksena Suomenojalta luultavasti häviäisi monta muuta uhanalaista pesimälajia.

Entä miten sujuu äänekkään lokkiyhdyskunnan ja ihmisten rinnakkaiselo? Lokkikonflikteja on syntynyt Suomessakin. Asuinrakentamisen siirtäminen edes vähän etäämmäksi kosteikon länsireunasta osoittautui yrityksistä huolimatta valitettavasti mahdottomaksi. Finnoon tulevien ihmisasukkaiden on sopeuduttava – naurulokkien kyky sulattaa tulevia naapureitaan on lopulta kysymymerkki.

Tässä huoleni. Esitän kaksi toivomusta, jotka on jaettu numeroilla 4.1 ja 4.2.:

”Valtuusto toivoo, että kaupunki varmistaisi Suomenojan lintukosteikon linnuston pitkäaikaisen vuosittaisen seurannan, jotta ympäristössä tapahtuvan rakentamisen mahdolliset negatiiviset linnustovaikutukset huomattaisiin ajoissa ja niihin voitaisiin reagoida.”

”Valtuusto toivoo, että Suomenojan hoito- ja käyttösuunnitelmaa toteutettaisiin erityisellä tarkkuudella ja tarpeen niin vaatiessa tehtäisiin lisäksi linnustoarvojen turvaamisen vaatimia mahdollisia muita toimenpiteitä.”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s