Valtuustopuheeni Suomenojasta 17.10.2016

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Finnoon alueen kaavoitus on ollut minulle suuri huolenaihe, monestakin syystä. Päällimmäinen huoleni alueella jo 1980-luvulla retkeilleenä lintuharrastajana ja luonnonsuojelijana on ollut, miten käy arvokkaan lintukosteikon, kun sen naapuriin muuttaa toistakymmentä tuhatta ihmistä.

Upeiden luontokohteiden heikko kohta on, että ne voi menettää vain kerran. Uusia arvokkaita luontokohteita ei synny lisää. Jos Suomenojan kosteikon luontoarvot vähenevät tai kokonaan hiipuvat rakentamisen ja sen aiheuttamien muutosten ja lintuihin kohdistuvan häiriön myötä, menetys on mittaamaton.
Kyseessä ei ole mikä tahansa lutakko: Suomenoja on tärkeä lintualue niin maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti, ja alueen linnusto täyttää esimerkiksi Natura-alueen kriteerit monen lintulajin osalta. Olenkin muistuttanut esimerkiksi kaupunkisuunnittelulautakunnassa, että Suomenojaa olisi kohdeltava kuin Natura-aluetta. Alueella on paljon myös muita luontoarvoja.

Kaikeksi onneksi vaikuttaa siltä, että Espoossa on pitkän vääntämisen tuloksena alettu ymmärtää, että linnut ja luonto kuuluvat Suomenojalle, ne eivät ole riesa rakentamisen tiellä. Tästä saatiin esimerkki, kun Suomenlahdentien jatketta suunniteltiin: alkuperäinen tielinjaus olisi kulkenut aivan kosteikon pohjoislaidan vierestä, mutta linjausta onnistuttiin siirtämään pohjoisemmaksi eli etäämmäksi kosteikon ydinalueesta.

Suomenojan lintu- ja luontoarvot on otettava vakavasti alueen suunnittelun kaikissa vaiheissa, myös tässä osayleiskaavassa.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan ja myös kaupunginhallituksen edellytyksenä oli, että Suomenojaa koskevassa luontoselvityksessa esitetyt lieventämistoimenpiteet on toteutettava.

On esimerkiksi huolehdittava, että alueen suojavyöhykkeet toteutetaan riittävän laajoina. Tämä on erityisen tärkeää kosteikon länsipuolella, jossa asutusta on suunniteltu hyvin lähelle kosteikkoa. Suojaavan puuston säilyttäminen on välttämätöntä ja pusikkoa sekä lahopuuta on jätettävä maastoon runsaasti. Lisääntyvän virkistyskäytön painetta on purettava niin, että lintuallas rajoittuu selvästi alueena, jonne ei ole syytä mennä: se kuuluu linnuille. Rakentamisen vaikutuksia pesimä- ja muuttolinnustoon on seurattava tarkasti.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,

Vain näin toimimalla voimme suunnilleen luottaa siihen, että Suomenojan luonto säilyy yhtä arvokkaana kuin se nyt on.

Valitettavasti näitä lieventämistoimenpiteitä ei saatu mukaan osayleiskaavaan kaavamääräyksiin, jolloin ne olisivat sitoneet kaavan toteuttajia juridisesti. Siksi on yhä mahdollista, että linnut ja luontoarvot kuuluvat sittenkin häviäjiin, kun rakentamissuunnitelmat alkavat toteutua.

Kaavoittajalla on edessään suuri urakka ja suuri vastuu: rakentamisen aiheuttamia haittoja lieventävät toimenpiteet on pidettävä tiukasti mielessä, kun Suomenojan asemakaavoja laaditaan. Pidän tärkeänä, että kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginhallituksen yksimielinen tahto näkyy myös esimerkiksi kaupungin tekemissä urakkasopimuksissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s