Mikko Särelä antaa blogissaan esimerkin, miten erittäin tehokasta pientalorakentamista olisi mahdollista sovittaa Helsinkiin. Särelän esimerkissä voidaan periaatteessa tavoittaa suomalaisittain hyvin suuri tehokkuusluku 2,00.

Nykyistä paljon tehokkaampaa pientalorakentamista tarvitaan aivan erityisen kipeästi Espoossa, jossa valtikkaa pitävän puolueen järkähtämätön päämäärä ja yksi politiikan kulmakivistä on kaksinkertaistaa pientalorakentaminen tilanteessa, jossa pientaloja jo rakennetaan aivan poskettoman paljon.

Viime keskiviikkona Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsiteltiin kaavaa, joka sallisi 300 metrin päähän Niittykummun tulevalta metroasemalta paritaloja (!) tehokkuudella 0,50. Käytännössä noin 100 x 60 metrin alueelle tulisi vähän yli 20 asuntoa ja arviolta 60 asukasta. Pidin tällaista suunnitelmaa pähkähulluna ja esitin asian palauttamista valmisteluun siten, että pientaloalueen tehoja korotettaisiin merkittävästi. Tälle kohoteltiin kulmia, ja äänestyksessä tuli turpaan äänin 10–2 (esitystäni kannatti lautakunnan varapuheenjohtaja, Vihreiden Kirsi Louhelainen).

Onneksi nähtäville menneeseen kaavaan (ks. havainnekuva alla) saatiin yksi merkittävä parannus: sallitaan päällekkäiset asunnot. Tällöin sama määrä uusia kerrosneliömetrejä voi pitää sisällään enemmän asuntoja.

Nousipa kaavan yhteydessä esille myös espoolainen ikiklassikko: asumistehokkuutta määrittivät tässäkin tapauksessa autopaikat, ei optimaalisen tiivis ja eheä kaupunkirakenne kivenheiton päässä metrosta.

Espoolainen tapa kaavoittaa pientaloja täytyy muuttaa nykyistä paljon tehokkaammaksi. Uusi suunta voisi löytyä Särelän esimerkistä: tehdään mieluummin kaupunkimaisia pientaloja, joissa on pari kolme kerrosta, päällekkäisiä asuntoja ja pienet omat pihat.

• Uncategorized