Suomenojan lintukosteikko Naturaan: because it’s worth it

Yksi tärkeimmistä vaaliteemoistani on ollut Suomenojan lintukosteikko ja sen suojeleminen Espoolta ja alueen luontoarvoja uhkaavalta kaavoitukselta. Olen aukonut päätänyt aiheesta mm. Bassoradion ja Vaaliradion haastatteluissa – ja nyt tässä blogissa. Alla on tiivis katsaus siihen, missä Suomenoja-asiassa mennään.

Kosteikon halki suunniteltu tielinjaus saatiin pitkän puurtamisen jälkeen siirrettyä pohjoisemmaksi aiemmin tänä vuonna, eli tuleva Suomenlahdentien jatke ei nakerra kosteikkoa aivan yhtä pahasti kuin uhkasi käydä.

Aivan äskettäin tuli kuitenkin takapakkia, kun ympäristöministeri Niinistö linjasi, että kosteikon suojaksi riittää se, että siellä on EU:n lintudirektiivin suojaamaa lajistoa. Linjauksen takana on suomalainen väärinkäsitys siitä, että ihmistoiminnan synnyttämä kosteikkoalue ei jostain syystä kelpaisi Natura-alueeksi. (Poikkeuksena tästä on Salon Viurilanlahden Natura-alue, josta osa on paikallisen jätevedenpuhdistamon alueella – miksi siis Suomenoja ei kelpaa?)

Lintudirektiivi ei tunne tällaista perustelua. Ihmisen tekemiä alueita on liitetty Naturaan monissa Euroopan maissa, mainittakoon esimerkkinä vaikka satama-allas Göteborgissa, jonne syntyi merenpohjan ruoppausjätteen läjittämisen myötä tärkeä lintualue ja joka on nyt lajistonsa ansiosta suojeltu. Vastaavia tapauksia löytyy Virosta, Ranskasta, Belgiasta, Hollannista…

Siis: luontoarvot ratkaisevat, ja Suomenojalla Natura-kriteerit ylittyvät helposti. Alue on elintärkeä suojelua edellyttäville lajeille kuten mustakurkku-uikulle, harmaasorsalle, punasotkalle, naurulokille ja liejukanalle. Lisäksi Suomenojalla on suurta merkitystä virkistysalueena lukemattomille espoolaisille ja kauempaakin tuleville retkeilijöille.

Espoossa on toki jo tajuttu, että aluetta ei voi jättää kaavoituksessa huomiotta. Silti alueen suojeleminen ontuu, vaikka perusteet suojelulle ovat ilmeiset. Kosteikon liittäminen Naturaan ei suinkaan estäisi Suomenojan alueen kehittämistä muuten. Jos tämä vihdoin ymmärretään Espoossa, kaikki osapuolet hyötyvät. Muuten edessä on todennäköisesti valituksia ja niiden seurauksena kallis oikeusprosessi, jonka lopputulos voi olla arvaamaton.

EDIT: Lisätty tieto Salon Viurilanlahden Natura-alueesta, johon kuuluu myös Salon kaupungin jätevedenpuhdistamon alueita.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s