Tvijälpin kaltaisia metsäsaaria, jotka ovat rannoiltaan lähes rakentamattomia, virkistyspaineelta säästyneitä ja luontoarvoiltaan harvinaisen rikkaita, ei ole Espoossa muita.
Westendin edustalla sijaitseva Tvijälp on 16 hehtaarin kokoinen, luontoarvoiltaan erittäin arvokas saari. Sinne suunnitellaan siltaa ja voimallista asuinrakentamista. Käytännössä saaren edes osittaisesta rakentamisesta seuraisi luontoarvojen voimakas heikkeneminen, sillä luonnonympäristöjen muodostama kokonaisuus pienenisi useille lajeille liian pieneksi. Rakentaminen hävittäisi luonnonympäristöä ja loisi uutta reunavaikutusta, joka lisää säilyneisiin luontoarvoihin kohdistuvaa häiriötä.
Tvijälpissä on paljon lähes luonnontilaista metsää, jossa viihtyvät monet arvometsien vaateliaat indikaattorilajit kuten puukiipijä, peukaloinen, sirittäjä ja nokkavarpunen. Saaren rannoilla pesivät mm. erittäin uhanalaiset haahka ja tukkasotka. Saari on myös lepakoiden suosiossa.
Tvijälpissä on useita uhanalaisia luontotyyppejä, ja niistä muodostuu maakunnallisesti arvokas luontotyyppien kokonaisuus.
Tvijälpin luontoarvojen turvaaminen on helppoa: kun saaren rakentamista ei sallita, luonto säilyy. Tvijälp olisi järkevintä suojella luontoarvojen turvaamiseksi, kuten Espoon kaupungin teettämässä luontoselvityksessä suositellaan. Saaren umpeenkasvaneita perinneniittyjä olisi syytä ennallistaa ja sieltä pitäisi poistaa haitallisia vieraslajeja.
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto, jonka jäsen olen, päätti maanantaina 2.3.2026 uusia Tvijälpin rakentamista edistävän Aalto Development Oy:n suunnitteluvarauksen. Esitin varauksen hylkäämistä, mutta Vihreät hävisi äänestyksen. Kokoomus, SDP, perussuomalaiset ja KD äänestivät varauksen jatkamisen puolesta. Jätin päätöksestä eriävän mielipiteen.
”Luontoselvityksessä esitetään Tvijälpiä suojeltavaksi, mikä kertoo siitä, että saarella on todella merkittäviä luontoarvoja. Se, mitä saarelle nyt suunnitellaan, on täydellisessä ristiriidassa tämän kanssa”, kommentoin aiheesta Länsiväylän 6.3.2026 julkaistussa jutussa.
Risto Nevanlinna 