Kaupunkisuunnitelukautakunta käsitteli päättyneen vaalikauden viimeisessä kokouksessaan 4.6.2026 Mankkaan ja Kehä II:n välissä sijaisevaa Nygrannaksen asemakaavaa, jossa on pielessä kaksi keskeistä asiaa, ja niiden myötä lähes kaikki.
Ensinnäkin, kaavan toteutumisen myötä kaatuu aivan liikaa metsää, mukaan lukien suurin osa Taavinmetsän koulun lähimetsästä, ja tuhoutuu myös muita luontoalueita. Tällainen kaavoittaminen ei ole Espoon luonto- ja ilmastotavoitteiden mukaista, vaikka asiaa miten kääntelisi.
Toiseksi, joukkoliikenteen palvelutaso on ja tulee olemaan surkea. Käytännössä alue tukeutuu satojen metrin päässä Kehä II:n toisella puolella kulkeviin Suurpellon bussiyhteyksiin ja ehkä joskus (toivottavasti mahdollisimman pian) toteutuvaan pikaraitiotiehen. Tiedossa on siis kahden tai kolmen auton talouksia ja huomattavaa lisäkuormitusta Mankkaan katuverkkoon.
Myös ELY-keskus puuttui antamassaan lausunnossa huonoihin joukkoliikenteen yhteyksiin: ”Kaavaselostuksen mukaan kaupalliset palvelut sijaitsevat lähimmillään yli kilometrin kävelymatkan ja yli 1,5 km automatkan päässä kaavan asuinalueilta. Lisäksi kaava-alueelle suunniteltu uusi asuminen jää lähes kokonaan yli 500 metrin päähän olemassa olevista joukkoliikenteen pysäkeistä. HSL:n lausunnon perusteella joukkoliikenteen tuominen alueelle kaavaselostuksessa esitetyllä tavalla ei ole kannattavaa liikennejärjestelmän näkökulmasta. Kaavaratkaisu tukeutuu saatujen selvitysten perusteella henkilöautoliikenteeseen.”
Nämä seikat eivät painaneet, kun lautakunta päätti pitkän keskustelun päätteeksi hyväksyä asemakaavan, joka tulee seuraavaksi kaupunginhallituksen (jossa olen jäsenenä) ja lopulta valtuuston käsittelyyn.
Nygrannaksen kaavoituksella on pitkä historia, josta kertaan tässä vain viimeisiä vuosia. Keskeinen päätös tehtiin vuonna 2018, kun kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Vihreiden Henna Partasen esityksestä jättää Lukukallion lakialueet rakentamatta.
Vuonna 2022 kaavaan tehtiin pieni mutta tärkeä parannus, kun lautakunta päätti esityksestäni, että Taavinsuonreitti-niminen ulkoilureitti toteutetaan polkumaisena yhteytenä eikä leveänä väylänä (kuten Espoolla on huono tapa tehdä). Samalla kuitenkin hävisimme olennaisimman eli esityksemme Taavinkylän koulumetsän säästämisestä.
Vuonna 2024 sain läpi esitykseni siitä, että ekologisena yhteytenä eläimiä ja kulku- ja virkistysyhteytenä ihmisiä palvelevan, Kehä II:n ylittävän vihersillan toteuttamisesta käynnistetään neuvottelut valtion kanssa. Näin myös tehtiin, ja ehkä tämän päätöksen seurauksena vihersillan varausta kaavassa laajennettiin, kun se palasi lautakuntaan kesäkuussa 2025.
Nähtäväksi jää, miten kaupunginhallitus suhtautuu siihen, että sen 13.5.2024 tekemää linjausta Taavinkylän koulun lähimetsän turvaamisesta ei noudatettu kaupunkisuunnittelulautakunnassa.
Myös Länsiväylä uutisoi Nygrannaksesta. Annoin juttuun muutaman kommentin.
Risto Nevanlinna 