Jätin marraskuussa 2024 valtuustoaloitteen lintuturvallisen rakentamisen ohjeista, niiden laatimisesta ja käyttöönotosta. Aloite käsiteltiin uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa 9.6.2025.
Esitin aloitteessani, että Espoo laatii ja ottaa käyttöön ohjeen lintuturvallisesta rakentamisesta sekä huomioi lintuturvallisen rakentamisen myös rakennusmääräyksissä ja niiden päivitystyössä.
Olen erittäin tyytyväinen, että aloitteeseeni annetussa vastauksessa kerrotaan, että ”erillisen ohjeen valmistelu on käynnistetty rakennusvalvonnassa”. Myös valmisteilla olevassa rakennusjärjestyksen muutoksessa tullaan esittämään määräys lintuturvallisesta rakentamisesta.
Kirjoitin aloitteessani tutkimustietoon vedoten, että törmäykset ikkunoihin ja muihin lasipintoihin ovat merkittävin ihmisen aiheuttama lintujen suora kuolinsyy, ja että törmäyksiin kuolee vuosittain Suomessa miljoonia lintuja. Samaan aikaan Suomen yli 250 lintulajista 86 on luokiteltu uhanalaiseksi ja 34 silmälläpidettäväksi. Linnut kärsivät myös muista rakennetun ympäristön muodostamista uhista kuten valosaasteesta ja voimajohdoista.
Törmäyskuolemien ehkäiseminen on helppoa, mutta asian tärkeyttä ei ole tähän mennessä ymmärretty kovin yleisesti. Helsingin Seudun Lintutieteellinen yhdistys Tringa ry on huomauttanut, että lintuystävällisestä lasirakentamisesta aiheutuvat kustannukset ovat ennen kaikkea esteettiset.
Helsingissä on otettu käyttöön ohje lintuturvallisesta rakentamisesta alkuvuodesta 2024. Ohjeessa neuvotaan, miten lintukuolemia voidaan ehkäistä ja vähentää kiinnittämällä huomiota esimerkiksi rakennusten sijoitteluun, lasipintoihin, valaistukseen ja valosaasteeseen sekä voimajohtoihin. Helsingin ohjeessa on hyödynnetty mm. Emma Komin diplomityötä Lintukadon ehkäiseminen arkkitehtuurin keinoin (Aalto-yliopisto 2022).
Pidin valtuuston kokouksessa seuraavan puheenvuoron:
Tein tämän aloitteen sen vuoksi, että lintujen ikkunatörmäyskuolleisuus on Suomessa merkittävimpiä ihmisen aiheuttamia suoria lintujen kuolinsyitä.
Samaan aikaan tiedetään, että lintujen törmäyskuolemia on helppo ehkäistä varsin pienillä toimilla, joista ei aiheudu merkittäviä kustannuksia.
Törmäysten estämisen kannalta tärkeintä on välttää heijastuksia sekä vähentää suuria yhtenäisiä läpinäkyviä lasipintoja.
Linnut huomioivaan rakentamiseen ohjaavia kaavamääräyksiä on viimeisinä vuosina näkynyt joissakin sellaisissa asemakaavoissa, jotka sijaitsevat arvokkaiden lintualueiden läheisyydessä, kuten Laajalahden Natura-alueen lähellä Otaniemessä ja Finnoossa Suomenojan lintukosteikon vieressä.
Rakentamisen kulttuurissa on tapahtumassa muutos, mutta tätä muutosta on vielä tarpeen ohjata oikeaan suuntaan. Lintuturvallisuus pitäisi aina varmistaa asemakaavoissa ja kaikessa rakentamisessa – se on helppoa ja siitä on hyötyä linnustolle.
Ilokseni aloitteeseeni annetussa vastauksessa kerrotaan, että erillisen lintuturvallisen rakentamisen ohjeen valmistelu on käynnistetty rakennusvalvonnassa.
Vastauksessa kerrotaan lisäksi, että valmisteilla olevassa Espoon rakennusjärjestyksen muutoksessa tullaan esittämään määräys lintuturvallisesta rakentamisesta. Valitettavasti ainakin luonnosvaiheen kirjaus on todella ylimalkainen.
Helsingissä, jossa myös parhaillaan uudistetaan rakennusjärjestystä, vastaava kirjaus on varsin hyvä, ja luen sen tässä esimerkkinä valmistelulle ja päätöksentekijöille:
”Rakennuksen ikkunoiden ja muiden lasiaiheiden, kuten lasikaiteiden, koko, sijoitus, pintakuviointi, lasin ominaisuudet ja muut ratkaisut sekä rakennuksen valaistus on suunniteltava ja toteutettava siten, että lintujen törmääminen lasiin minimoidaan.”
Lisäksi Helsinki on jo ehtinyt laatia ohjeen lintuturvallisesta rakentamisesta, joka varmasti huomioidaan, kun Espoossa laaditaan omaa ohjetta.
Kiitokset vielä valmistelijoille aloitteeseen annetusta vastauksesta.
Risto Nevanlinna 