Westendin uimarannan viereisen tontin rakentaminen näyttää viimein toteutuvan. Helsingin Sanomat uutisoi 17.3.2025, että paikalle nousevaan ”luksuskerrostaloon kerätään paraikaa varauksia”. Rakentamisen käynnistymiseen on toki vielä matkaa, mutta askel eteenpäin tämäkin.
Westendinportin asemakaavalla on todella pitkä historia, jota käyn läpi tässä kirjoituksessa. Tontille kaavoitettiin parisenkymmentä vuotta sitten 18-kerroksinen torni, johon piti tulla hotelli. Onneksi ei tullut, mutta tontilla sijainnut kaunis metsikkö lanattiin heti ensimmäisen tilaisuuden tullen.
(Jostain syystä HS muotoilee jutussa asian näin: ”Rakennusprojektia varten tontilta kaadettiin ryteikköä”, vaikka todellisuudessa kävi niin, että hienon, maisemallisesti tärkeän ja varjoa tuovan metsikön kaatamisella tontille synnytettiin ryteikkö ja samalla hukattiin mahdollisuus ylläpitää luonnon monimuotoisuutta näihin päiviin saakka.)
Vuosien odottelun jälkeen kaavoitus käynnistyi uudestaan, tällä kertaa tavoitteena oli lamellimainen asuinkerrostalo. Vaikka tornitalosta luopuminen oli mielestäni kaupunkikuvallisesti ainoa oikea ratkaisu, asuinkerrostalo herätti kiivastakin vastustusta (joskin se sai myös kannatusta).
Asukkaiden mielipidettä kuunneltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa, jossa Vihreiden aktiivisuudella ja tekemäni esityksen perusteella Westendinportin kaavaa muutettiin ratkaisevasti paremmaksi vuonna 2018: kahdeksankerroksisesta enintään viisikerroksiseksi ja siten, että kerrosluvut laskevat porrastetusti lännessä pientaloasutuksen lähellä ja idässä lähellä rantaa.
Laatimassani kompomissiesityksessä päätettiin lisäksi näin: ”Asemakaavan muutoksessa huolehditaan erityisen tarkasti siitä, ettei uimarannan käytettävyys heikenny vaan se säilyy jatkossakin kaupunkilaisten käytettävissä olevana avoimena ja kokonaan julkisena tilana. […] Lisäksi lautakunta edellyttää, että rannan käytöstä rakentamisen aikana ja sen jälkeen tehdään kaavan seuraavaan käsittelyvaiheeseen erillinen yksityiskohtainen selvitys kuvineen.”
Lautakunta siis palautti asemakaavan uuteen valmisteluun näillä ohjeilla.
Kaiken aikaa Vihreät puolusti kaupunkisuunnittelulautakunnassa rannan pysymistä kaikille avoimena, ja sitä että asuinrakennuksen piha-alue ei leviä rannalle. Halusimme myös esitettyä maltillisempaa rakentamista. Mukaan kaavaan tuli myös ravintola tai kahvila, jonka terassi aukeaa rantaraitille. Kaava mahdollistaa myös kylpylätoimintaa.
No mitä sitten tapahtui? Seuraavassa käsittelyssä toukokuussa 2019 kaupunkisuunnittelukeskus ei tuonutkaan lautakuntaan Vihreiden neuvottelemaa viisikerroksista kompromissia vaan kaksi eri vaihtoehtoa, joista vain toinen toteutti lautakunnan näkemyksen ja toinen vain osittain.
Tämä oli törkeä temppu, joka ei onneksi onnistunut, sillä lautakunta päätti yksimielisesti palauttaa asian valmisteluun siten, että lautakunnan edellisessä palautuksessa (2018) hyväksytty 5-kerroksinen versio tuodaan kaavakarttana käsittelyyn.
Syyskuussa 2019 lautakunnalle tuotiin viimein asemakaava, joka vastasi sitä, mitä lautakunta oli päättänyt. Kaavasta äänestettiin ja se hyväksyttiin äänin 7 puolesta, 4 vastaan (mm. kokoomuksen Särkijärvi ja Kemppi-Virtanen) sekä 1 poissa. Eriäviä mielipiteitä ei kuitenkaan jätetty, ja kaava sai lopulta lainvoiman lokakuussa 2021 sen jälkeen, kun siitä tehdyt valitukset olivat kaatuneet. Kaavaa puitiin KHO:ta myöten.
Vuosien hiljaisuuden jälkeen kysyin keväällä 2023 kaupunkisuunnittelupäälliköltä, onko kaavan toteutumisesta mitään tietoa – ei ollut.
Loppuvuodesta 2023 ympäristö- ja rakennuslautakuntaan tuotiin rakennuslupahakemus, jossa oli yksi keskeinen puute: siitä puuttuivat rannalle tulevat palvelut eli kahvila ja kylpylä. Lautakunta huomasi tämän ja palautti puheenjohtaja Johanna Karimäen (vihr) johdolla asian jälleen kerran uudelleen valmisteltavaksi.
Ja nyt, maaliskuussa 2025, kaavan toteutumisen lähestymisestä uutisoitiin Hesarissa.
Kaavaprosessit voivat olla Espoossa todella pitkiä, mutta Westendinportin tapaus osoittaa sen, että kaavan parissa vietetyt työtunnit eivät ole valuneet hukkaan: lopputulos on paljon parempi kuin onneton 18-kerroksinen tornihotelli tai 8-kerroksinen, paikalle liian järeä kerrostalo.
Ymmärrän, että uimarannan viereisen tontin rakentaminen jakaa edelleen mielipiteitä puolesta ja vastaan. Uskon kuitenkin, että rannan palvelut paranevat kahvilan ja/tai kylpylän myötä merkittävästi ja että uusi rakennus synnyttää aivan hyvää kaupunkiympäristöä.
Risto Nevanlinna 