Espoo kompensoi datakeskuksen luontohaitat 79 hehtaarin luonnonsuojelualueella

Lähetin alla olevan mielipidekirjoituksen ekologisesta kompensaatiosta Helsingin Sanomiin tammikuun alussa. Harmikseni sitä ei katsottu julkaisemisen arvoiseksi, joten julkaisen sen nyt blogissani.


Mielipidekirjoituksessa Mika Järvinen ja Hanna Paulomäki esittivät, että datakeskukset pitää saada osaksi vihreää siirtymää (HS 30.12.). He kirjoittivat, että ”kestävien ratkaisujen luominen vaatii myös, että hankkeiden yhteydessä arvioidaan ja kompensoidaan mahdollisesti menetetyt hiilinielut ja aiheutetut luontohaitat”.

Espoon Hepokorpeen Kehä III:n varrelle on rakenteilla suuri, lähes 280 000 kerrosneliömetrin kokoinen datakeskus. Kun sitä koskeva asemakaava tuotiin kaupunkisuunnittelulautakunnan ratkaisevaan käsittelyyn 30.9.2021, tein uudestaan kertaalleen jo hävinneen esitykseni siitä, että datakeskuksen rakentamisesta aiheutuvat luontohaitat ja hiilinielujen menetykset kompensoidaan perustamalla menetettäviä alueita huomattavasti suurempi luonnonsuojelualue lähialueelle. Esitykseni oli voitokas äänin 8–5.

Lautakunnan päätökseksi tuli siis kompensaatiosuunnitelman laatiminen, ja se valmistui huhtikuussa 2022. Selvityksen laatinut biologi Joel Jalkanen oli löytänyt kompensaatioon sopivan kohteen noin kuuden kilometrin päästä Pirttimäen luoteispuolelta. Kompensaationa perustettava Hynkänlammen–Rumpmossenin luonnonsuojelualue on kooltaan 79 hehtaaria eli yli neljä kertaa suurempi kuin Hepokorvenkallion datakeskuksen rakennettava alue.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Hepokorvenkallion asemakaavan yksimielisesti marraskuussa 2021, ja sen myötä kompensaation toteuttamisen. Suojelualueen perustaminen on jo vauhdissa, sillä Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta hyväksyi sen yksimielisesti 12.12.2024.

Tämä Espoon päätös lienee suomalaisittain historiallinen esimerkki vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta.

Ekologinen kompensaatio eli haittojen hyvitys ei ole ongelmatonta, mutta sitä tarvitaan. Esimerkiksi Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho on todennut, että luontokatoa ei voida pysäyttää ilman ekologista kompensaatiota.

Vaikka en olisi tehnyt esitystä luonnonsuojelualueen perustamisesta ekologisena kompensaationa, datakeskuksen asemakaava olisi hyväksytty joka tapauksessa. Kompensaatiopäätöksen ansiosta Hynkänlammen metsäalue alkaa hiljalleen luonnontilaistua ja sen luontoarvot lisääntyvät, mikä on kompensaation edellytys.

Risto Nevanlinna
kaupunginvaltuutettu, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen
Espoon Vihreät

Yksi vastaus artikkeliiin “Espoo kompensoi datakeskuksen luontohaitat 79 hehtaarin luonnonsuojelualueella

Jätä kommentti Risto Uimonen Peruuta vastaus