Valtuusto käsitteli maanantaina 20.3.2023 valtuustoaloitetta Rantaraitin linjauksen toteuttamisesta Nuottaniemessä. Käytin seuraavan puheenvuoron:

Rantaraitin toteuttamisessa on noudatettu jo useiden vuosikymmenien ajan suunnitteluperiaatetta, jossa yhteinen etu on asetettu rantaraitin joissakin kohdissa yksityisen edun edelle. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi Iirislahti, jonka mutkikkaasta päätöksenteosta koottiin aikanaan kaupungin kustantama julkaisu, sekä Koukkuniemi.

Tällaisesta pitkäkestoisesta, hyväksi havaitusta ja kaupunkiympäristöä merkittävästi parantavasta suunnitteluperiaatteesta ei pidä luopua kevein perustein ja ilman puoluerajat ylittävää pitkää harkintaa – eikä ole esitetty mitään kestäviä perusteluja, miksi näin kannattaisi tehdä nyt. Jos kuitenkin toimisimme näin, on syytä ymmärtää, että asettaisimme maanomistajat Rantaraitin varrella eriarvoiseen asemaan: maakauppoja ja lunastuksia on jo tehty, kuten todettua: yhteiseksi hyväksi.

Rantaraitin kantava, alkuperäinen idea on se, että se kulkee nimensä mukaisesti rannassa. Tällaisena Rantaraitti lienee Espoon virkistyspalveluista kaikkein suosituin, ja esimerkiksi pitkän kiistelyn jälkeen Iirislahteen rakennettu kävelysilta on upea ja erinomaisen toimiva ratkaisu, jota varmasti kiittää Rantaraitin käyttäjien ylivoimainen enemmistö joka ikisen kerran siellä kulkiessaan.

Nuottaniemessä on ollut Rantaraitin mahdollistava lainvoimainen asemakaava vuodesta 1989. Espoo omistaa pääosan tämän vielä toteutumattoman osuuden ranta-alueesta, mutta reittiä ei kuitenkaan ole viimeistelty. Nykyinen kiertoreitti on vaikeakulkuinen ja esteellinen ja kulkee asutuksen keskellä, mutta asemakaavan mukainen reitti olisi varsin helppo toteuttaa esteettömänä rantaan.

Helsingin Sanomat uutisoi pian 20 vuotta sitten, että ”Espoon hulppea rantaraitti valmistuu pikkuhiljaa”. Toivottavasti jo aika pian voisimme nähdä Rantaraitin viimeisen keskeneräisen osan Matinkylän alueella valmiina.

• Kaupunkisuunnittelu
• rantaraitti